Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tällainen uhka-arvio piilee hallituksen rajapäätöksen taustalla – ”Pyritään rapauttamaan Suomen mainetta”

Hallitus perustelee itärajan osittaista sulkemista kansallisen uhkan torjumisella, mutta tarkempi arvio tilanteesta on salassa pidettävää tietoa.

Turvapaikanhakijoita Suomen ja Venäjän välisellä rajalla Nuijamaan raja-asemalla.
Turvapaikanhakijoita on saapunut tällä viikolla yhteensä noin 300. Perjantain aikana kaakkoisrajan asemille heitä oli saapunut 80 iltapäivään mennessä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Viime yö jää jälleen historiaan, kun Suomi sulkee neljä rajanylityspaikkaa Kaakkois-Suomessa ja keskittää turvapaikanhaun Sallan ja Vartiuksen raja-asemille.

Rajapäätöstä on perusteltu muun muassa turvapaikanhakijoiden määrän poikkeuksellisella kasvulla ja rajavartioston rajallisella kapasiteetilla.

Tärkein peruste on kuitenkin vakavan järjestyshäiriön tai kansallisen uhkan torjuminen, jota hybridivaikuttamiseen eli masinoituun maahantuloon liittyy. Tarkempi arvio tilanteesta ja sen kehittymisestä on kuitenkin salassa pidettävää tietoa.

Toistaiseksi ei ole näyttöä että pari sataa, tai edes tuhat rajanylittäjää muodostaisivat vakavan järjestyshäiriön tai kansallisen uhan Suomelle.

Arvostelijoiden mukaan toimet ovatkin ylimitoitettuja.

Mitä uhkaa torjutaan?

Poliisihallituksen poliisiylitarkastajan Vesa Pihajoen mukaan kyse ei ensinnäkään ole vain jo maahan saapuneiden ihmisten mahdollisesti aiheuttamastaan uhasta, vaan ilmiön laajenemisen aiheuttamasta uhasta.

– Tulijoiden määrät ovat viime viikkoina moninkertaistuneet lyhyessä ajassa, ja ilman oikea-aikaisia toimenpiteitä moninkertaistuminen olisi voinut jatkua, Pihajoki sanoo.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki katsoo kameraan.
Vesa Pihajoen mukaan kyseessä on laiton maahantulo, eli epäilty valtiorajarikos, kun henkilöillä ei ole Suomeen tullessaan kaikkia vaadittavia matkustusasiakirjoja. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Hänen mukaansa on myös selvää, että itärajan rajanylityspaikkojen lisääntynyt liikenne on ”välineellistetyn laittoman maahantulon” seurausta.

Viitteitä on myös siitä, että taustalla on systemaattista toimintaa, jossa rikolliset hyötyvät rahallisesti ihmisten liikuttelusta raja-alueelle. Valtioneuvoston muistion mukaan Suomeen suuntautuvalle reitille on houkuteltu etenkin Valko-Venäjällä oleskelleita siirtolaisia.

Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen vertaa arvioita mahdollisten tulijoiden lukumäärästä siihen, että Eurooppaan on tänä vuonna tullut yli 143 000 ihmistä Välimeren yli.

– Jos tämä rinnastetaan siihen että Venäjän viranomaiset päästävät ja vielä edistävät ihmisten tuloa, niin jokainen voi itse tehdä arvion, millainen määrä voi siirtyä.

Riski polarisaatiolle kasvaa

Pihajoen mukaan vaarana on, ettei maahantulijoiden tunnistamista, rekisteröintiä ja vastaanottoa pystytä järjestämään hallitusti tai turvapaikka- ja oleskelulupamenettelyä toteuttamaan nopeasti.

Kielteisen päätöksen saaneita taas ei kyetä poistamaan maasta, jolloin henkilöt saattavat jäädä oleskelemaan Suomeen laittomasti.

– Ilman asianmukaista oleskelulupaa ei ole mahdollista tehdä työtä tai mahdollista muuta laillista tapaa hankkia elantoa, mikä lisää riskiä syrjäytymiselle ja rikosten tekemiselle, Pihajoki sanoo.

Poliisihallituksen mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttaisi myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, sillä mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten voi olettaa lisääntyvän. Samalla lisääntyisi polarisaatio, joka voi ilmetä erilaisina viharikoksina.

Uhkassa ei siis ole kyse vain siitä, että Suomi epäilisi yksittäisten tulijoiden tahallaan aiheuttavan häiriötä: riehuvan, rikkovan paikkoja tai vakoilevan vieraan vallan hyväksi.

– Kuvistakin olemme nähneet, että he ovat ihan kiltin näköistä porukkaa, joilla on viisumit ja oleskeluluvat Venäjällä kunnossa, Savolainen sanoo.

Sen sijaan hän kuvailee mutkikkaampaa kehityskulkua, jossa pelataan mielipahalla, jota syntyy, jos tuhannet tulijat juuttuvat hakemusruuhkaan ja alkavat lähettää tyytymättömiä viestejä sosiaaliseen mediaan.

Eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Jukka Savolaisen mukaan lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä voi lisätä suomalaisten mielipiteiden jakautumista eli sisäistä polarisaatiota. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

”Pyritään rapauttamaan Suomen mainetta”

Savolaisen mukaan edellä kuvatusta tapahtumaketjusta syntyy materiaalia hybridivaikuttamiselle, jota Venäjä voi hyödyntää.

– Saadaan kauheita kuvia ja tarinoita ihmisistä huonoissa oloissa, ja niillä pyritään rapauttamaan Suomen mainetta.

Negatiivisen Suomi-kuvan yleisönä ovat ensisijaisesti venäläiset, toisaalta myös suomalaiset ja eurooppalaiset.

Jännittyneessä maailmanpolitiikan tilanteessa seuraava askel voi olla pyrkiä horjuttamaan Suomen luottamusta myös globaalissa mittakaavassa. Viime kädessä hybridisodankäynnin informaationarratiivia käydään Amerikassa, ja kolmannessa maailmassa, kuten Afrikassa.

Kun maailmanpoliittinen tilanne on jännitteinen, informaatiovaikuttaminen voi heikentää Suomen nauttimaa tukea mahdollisissa tulevissa kriiseissä.

– Voidaan lähteä haastamaan, ovatko demokratiaa vaativat maat sittenkään niin fiksuja kuin itse väittävät, kun Suomessakin tällaista tapahtuu turvapaikanhakijoille, Savolainen sanoo.

Laajemmin ilmiö kertoo hänen mielestään turvapaikkajärjestelmän kriisiytymisestä: säädöksiä tulkitaan nyt ”maksimaalisesti” esimerkiksi palautuskiellon tai yksilöllisen käsittelyn osalta. Tämä mahdollistaa sen, että järjestelmää pyritään käyttämään ihmisten masinoimiseen rajojen yli.

– Sivistysvaltioiden pitäisi pystyä keskustelemaan kansainvälisten sopimusten tulkinnasta, jotta voimme säilyttää jalon periaatteen aidosti hädässä olevien auttamisesta, eikä turvapaikkaoikeutta voida käyttää massasiirtolaisuuden välineenä.

”Suomi on uusi Kreikka”

Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ei hallituksen turvallisuusperusteluja purematta niele. Hän pitää rajapäätöstä ongelmallisena, koska sillä vaikeutetaan tai käytännössä estetään mahdollisuus hakea turvapaikkaa.

Scheinin mukaan rajoitusten riskinä on myös, että ne käynnistävät laittomat rajanylitykset, eli yritykset saapua Suomen puolelle rajaa metsien ja maaston kautta.

– Tässä toistetaan kautta linjan, että tarkoitus on pysäyttää laiton maahanmuutto, mutta nyt pysäytetään laillinen maahanmuutto.

Scheinin mukaan Suomen olisi hyväksyttävä se, että sen on Nato-maana kyettävä vastaamaan omista rajoistaan. Tätä työtä ei voi hänen mukaansa ulkoistaa Venäjälle.

– Emme me enää elä Kekkosen ajassa, jolloin Neuvostoliitto omista intresseistä halusi estää kaikenlaisen rajan ylittämisen ja tätä kautta tuli vartioineeksi myös Suomen itärajaa.

Painetta rajoilla tulee olemaan jatkossakin, ja Suomen täytyy hänen mukaansa kantaa vastuu siitä, että maahan luodaan järjestelmä, joka kestää isotkin heilahdukset turvapaikanhakijoiden määrissä.

– Se tarkoittaa, että Suomi on nyt uusi Kreikka tai Italia, johon kohdistuu valtava turvapaikanhakemusten paine. Suomella pitäisi olla puskurit, joilla pystytään käsittelemään suuriakin määriä ihmisiä yksilöllisesti ja laillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, Scheinin sanoo.

Muokattu juttua 18.11.2023 kello 7.13. Muutettu ensi yö viime yöksi.