Viisi vuotta. Niin kauan Valkeakosken kirkko on seissyt rantamaisemassa tyhjillään.
Paljon pidempään on väännetty siitä, mitä sille pitäisi tehdä.
Kyse on yhdestä Sääksmäen seurakunnan neljästä kirkosta. Vuosien aikana ratkaisuja on esitetty laidasta laitaan: on ehdotettu niin kirkon purkamista, myymistä kuin korjaamista.
Huonokuntoinen ja sisäilmaongelmainen kirkko maksaa Sääksmäen seurakunnalle kymmeniä tuhansia euroja per vuosi. Viidessä vuodessa kokonaispotti on kasvanut jo 400 000 euroon.
Nyt kirkkoa kiertävät lippusiimat selkeän turvallisuusriskin vuoksi. Kirkkoneuvosto päätti marraskuun alkupuolella palauttaa liikkumisrajoitukset kirkon ympärille irtoilevien laattojen ja maanvajoaman vuoksi.
Kirkon kohtalo herättää Valkeakoskella hyvin vahvoja tunteita. Seurakuntapäättäjät ovat jakautuneet kirkon purkamisen kannattajiin ja vastustajiin.
Erkki Eteläniemi on istunut Sääksmäen kirkkovaltuustossa vuodesta 2007. Kristillinen työväki -ryhmään kuuluva Eteläniemi kuvaa tilannetta hyvin sekavaksi ja aika lukkiutuneeksi.
– Tänä aikana kun olen ollut valtuutettuna, en ole näin heikkoa keskustelukulttuuria aiemmin kokenut.
Eteläniemi kuvailee videolla tilannetta.
Sääksmäen seurakunnan valtuutettujen ja työntekijöiden kanssa asiasta puhuttaessa käy selväksi, että kirkon kohtalo on aiheuttanut paljon paineita.
– Totta kai nousee tunteet pintaan. Jokainen voi mennä itseensä, että oma kotikirkko halutaan hävittää niin se nostattaa tunteita, sanoo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Riikka-Leena Eerola-Nieminen.
Pitkään jatkunut riitely on tullut kalliiksi seurakuntalaisille. Yle selvitti, mistä on kyse.
Ex-kirkkoherra: ”Koin tilanteen ahdistavaksi”
Kirkon kohtalosta keskusteltiin jo Markku Antolan tullessa seurakuntaan kirkkoherraksi vuonna 2013.
Eläkkeellä nyt reilun vuoden ollut Antola kertoo, että keskusteluilmapiiri yhteisössä oli painostava.
Hän sanoo, että kokouksissa oli epäasiallista käytöstä ja häntä uhkailtiin verbaalisella tasolla. Tultiin lähelle ihoa ja korotettiin vihaisesti ääntä.
– Koin tilanteen erittäin ahdistavaksi. Olen iloinen siitä, että pääsin eläkkeelle terveen kirjoissa.
Antola laskee, että häntä vastaan on kirjoitettu paikallislehdessä kymmeniä ellei yli sata mielipidekirjoitusta. Prosessia hän kuvailee pitkäksi ja tuskalliseksi.
– Toistuvasti on tehty aloitteita kirkon avaamisesta, mutta näin ei voida tehdä tiloissa, jotka ovat ihmisille vaaralliset, Antola sanoo.
Miksi kirkko on edelleen pystyssä?
Tilanne on erikoinen sikäli, että kirkon purkamisesta on tehty jo ajat sitten päätös.
Vuonna 2018 silloinen kirkkovaltuusto päätti äänestyksessä selkein numeroin, että Valkeakosken kirkko puretaan. Purkamisen puolesta äänesti 23, vastaan kolme ja tyhjää kaksi valtuutettua.
Päätös oli vaikea, kuvailee silloin kirkkovaltuuston puheenjohtajana ollut Anja Peräkääly.
Videolla Peräkääly perustelee purkupäätöksen tarvetta.
Tilanne on ainutlaatuinen, kirkkoja kun ei Suomessa juuri pureta.
Kirkkohallituksen yliarkkitehdin Edla Mäkelän mukaan vastaavaa prosessia ei ole meneillään missään muualla Suomessa.
Ikänsä puolesta Valkeakosken kirkko ei kuulu kirkkolain suojelemiin kirkollisiin rakennuksiin. Kirkkohallitus on suojellut joitakin nuorempiakin kirkkoja, mutta Valkeakosken kirkko ei kuulu niihin.
Purkamispäätöksen jälkeen alkoi vuosien valitusrumba eri oikeusasteisiin. Sittemmin on käyty jo kahdet seurakuntavaalit ja Sääksmäen kirkkovaltuustossa ovat valtasuhteet vaihtuneet.
Anja Peräkäälyn ryhmä Monta oksaa – yksi puu on edelleen purkamisen kannalla. Erkki Eteläniemen Kristillinen työväki -ryhmä ei ole vielä muodostanut kantaa, koska esityksiä ei ole tullut, mutta seurakunnan rahoilla remontointi ei heille sovi.
Nuorten ääni -ryhmän ainoa edustaja Anssi Saarinen sanoo, että seurakunnan rahoja ei saa kirkon kunnostukseen käyttää. Purkaminen on hänestä paras vaihtoehto, jos muuta käyttöä tilalle ei keksitä.
Sääksmäen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Riikka-Leena Eerola-Nieminen kuuluu nykyisistä neljästä valtuustoryhmästä suurimpaan. Se on valtuuston ainoa ryhmä, jolle purkaminen ei ole vaihtoehto.
Näin kuntokartoitus asiasta sanoo
Kirkon kuntoa on tutkittu kahdesti, vuosina 2017 ja 2023.
Kuntoa tutkineen A-insinöörien projektipäällikkö Sami Hirvosen mukaan kirkon ulkobetonirakenteet ovat siinä kunnossa, että ne edellyttävät perusteellista korjausta.
Saman yrityksen rakennusterveysasiantuntijan Saija Korven mukaan kirkon sisäilmassa on havaittu mahdollisia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä.
Voiko puhua homeesta?
– Rakenteiden mikrobivaurio voi johtua muustakin kuin homeista ja siksi olisi suositeltavaa, että käytetään sanaa mikrobi, Korpi sanoo.
Viisi vuotta käytetty riitelyyn
Hintalappua mahdolliselle korjaustyölle ei ole. Yle kävi vastaavan kokoluokan kirkkojen peruskorjauksia läpi. Niiden hintahaitari vaihtelee kymmenen miljoonan euron molemmin puolin.
Valkeakosken kirkossa on istumapaikka tuhannelle. Saman verran on tilaa esimerkiksi Tampereella Kalevan kirkossa.
Tyhjillään olevan kirkon kustannukset Sääksmäen seurakunnan talousjohtaja Anneli Hell tietää tarkalleen. Kun lämmöt täytyy pitää päällä ja perushuollot tehdä, se maksaa.
– Kirkon kustannukset on nyt suljettuna noin 80 000 euroa vuodessa. Se on seurakunnan kahden työntekijän palkka, Hell sanoo.
Purkupäätöksen aikoihin Sääksmäen seurakunnan jäsenmäärä oli yli 15 300. Jäsenmäärä laskee koko ajan ja on ennusteen mukaan vuonna 2040 alle 10 000.
Hell kertoo videolla, mitä kirkko tarkoittaa talouden kannalta.
Kirkossa kävi vain vähän väkeä
Vaikka purkaminen herättää nyt isoja intohimoja, Anja Peräkäälyn mukaan purkamispäätöksen aikaan itse kirkon käyttö oli vähäistä.
Sääksmäen seurakuntapastorin Pirkko Pyyhtiän mukaan viimeisessä hänen toimittamassaan jumalanpalveluksessa oli läsnä viisi ihmistä.
Pyyhtiä ei näe ”järjellistä” syytä pitää kirkkoa auki. Hän sanoo, että kirkossa on epämiellyttävä haju.
– Jos se korjataan, pystytäänkö mitään toimintaa pitämään käynnissä sen jälkeen? Jo nyt ollaan tilanteessa, että pappeja on liian vähän.
Valkeakosken kirkko on Pyyhtiälle tuttu paikka. Hän on itse alkuperäinen seurakuntalainen ja ollut paikalla kirkon avajaisissa viisivuotiaana. Silloin kirkko oli täynnä, hän muistaa.
– Muuten olen nähnyt sen täynnä vain kerran, Vesa-Matti Loirin konsertissa.
Syvät haavat riitelystä
Tämän vuoden syyskuussa toimitetussa piispantarkastuksessa selvisi, että seurakunnan hallinnollinen päätöksenteko on osin halvaantunut kirkon tulevaisuudesta väännettäessä.
Anneli Hell kertoo, että sen jälkeen luottamushenkilöiden kanssa on kirkkoneuvoston kokousten jälkeen käyty alustavaa pohdintaa tulevista asioista ja harjoiteltu pienryhmissä arvostavaa keskustelua.
Riitelystä on aiheutunut syvät haavat.
Valtuuston puheenjohtajana Riikka-Leena Eerola-Nieminen kokee, että käänne parempaan olisi nyt tapahtunut. Hänestä varmin tapa hoitaa haavat olisi avata kirkko kansalle.
Videolla Eerola-Nieminen kuvaa tilannetta.
Tilanne on vaikea myös työyhteisöille. Huolena on talouden lisäksi työturvallisuus, Anneli Hell kertoo.
– Kun tehtiin uudestaan kuntotutkimukset, niin sen perusteella kirkon sisäilma ei ole terveellinen työskentelylle. Tämä ei ole turvallinen paikka.
Mitä uutta käyttöä voisi keksiä?
Päätös purkamisen edistämisestä on kirkkovaltuutetuilla. Seurakunta saa itse päättää, mitä kiinteistöilleen tekee, ja Kirkkohallitus lausuu sen jälkeen päätöksestä.
Kirkon puolustajat ovat kirkkovaltuustossa enemmistössä, eikä purkaminen sen vuoksi etene.
Riikka-Leena Eerola-Nieminen katsoo, ettei kuntotutkimuksissa löytynyt mitään hälyttävää. Hän näkee, että kirkon naapurista purettavan seurakuntatalon toimintoja voisi rakentaa kirkon yhteyteen.
– Täällä voisi kokoontua eri yhteisöt, voisi järjestää isoja konsertteja. Tämä on todellinen monien mahdollisuuksien rakennus ja voisi toimia kaupunkilaisten olohuoneena.
Valkeakosken kirkon purkamiselle saatiin vuoden 2018 purkupäätöksen jälkeen Kirkkohallituksen vahvistus.
Vuosien aikana myös kirkkolaki on ehtinyt muuttua. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä sanoo, että jos purkulupa käsitellään uudestaan, kyse olisi uuden lain käytöstä ensimmäistä kertaa.
Hänen tulkintansa mukaan seurakunnan tulisi uuden lain nojalla hakea Kirkkohallitukselta lupaa kirkon käytöstä luopumisesta.
Ylen tietojen mukaan Valkeakoskella olisi suunnitelmia kirkon laajemmalle käytölle muuna kuin pelkkänä kirkkotilana yhdistyksen voimin. Myös tällöin tulisi anoa lupaa kirkkohallitukselta kirkon käytöstä luopumisesta.
Kirkkolain mukaisen kirkkorakennuksen purkaminen vaatii kaksi lupaa: ensin kirkkolain ja sen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan.
Lopullisen päätöksen asiasta tekee Valkeakosken rakennusvalvonta.
Talousjohtaja Anneli Hellin mukaan tilanne on niin haastava, että hän ei ole saanut purkulupahakemusta vielä jätettyä, vaikka lainvoimainen purkupäätös on olemassa.
– Tuskin saisimme purkamiseen kuitenkaan valtuustolta määrärahoja.
Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään vuonna 2026.
Juttua muokattu kello 10.17. Jutusta sai sen käsityksen, että viimeisen toimituksen piti Pirkko Pyyhtiä. Pyyhtiä muisteli omaa viimeistä jumalanpalvelustaan, ei viimeistä tapahtumaa kirkossa ennen sulkemista.