Voĺha Karač, (Olga Karach) Our House -ihmisoikeusjärjestön johtaja nouseee turvatalon portaita.
Kuva: Terhi Liimu / Yle
Kansalaistoiminta

Hyvän vai pahan puolella?

Yle tapasi valkovenäläisen ihmisoikeusaktivistin Olga Karačin, joka on Liettuassa tukalassa asemassa.

Kuvat ja videot:Terhi Liimu
Tuottaja:Katarina Baer
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

VILNA Ihmisoikeusaktivisti Olga Karač joutui elokuussa outoon valoon.

Valkovenäläinen Karač oli paennut Liettuaan kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt Liettuan turvallisuuspalvelu ilmoitti saaneensa hänestä raskauttavaa tietoa. Turvallisuupalvelu syytti Karačin tehneen yhteistyötä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa.

Valko-Venäjä ja Venäjä ovat hyvin likeisiä, ja siksi syytökset ovat mielenkiintoisia. Onhan Karač Valko-Venäjän itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan äänekäs arvostelija ja maassa tunnettu ihmisoikeusaktivisti.

Videolla Karač kertoo tilanteestaan.

Liettua eväsi Karačilta hänen anomansa poliittisen turvapaikan. Turvallisuuspalvelun lausunto, jonka mukaan Karač on uhka kansalliselle turvallisuudelle, nousi Liettuassa merkittäväksi uutiseksi.

Karač ei jäänyt yksin. Maailman vanhin rauhanjärjestö International Peace Bureau (IPB) eli Kansainvälinen rauhantoimisto kampanjoi näkyvästi hänen puolestaan. IPB myös esitti Karačia Nobelin tämän vuoden rauhanpalkinnon saajaksi.

Voĺha Karač, (Olga Karach) Our House -ihmisoikeusjärjestön johtaja seisoo lippu kädessä.

Olga Karač esittelee Valko-Venäjän opposition lippua.

Suuri osa Valko-Venäjän oppositiovaikuttajista on Karačin tavoin maanpaossa tai vankilassa.

Valko-Venäjän hallinto polkee ihmisoikeuksia monin tavoin ja opposition toiminta on käytännössä tukahdutettu. Maassa on yli 1 500 poliittista vankia.

Karač sanoo tehneensä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta

Tapaamme 44-vuotiaan Karačin parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Vilnan keskustasta sijaitsevassa suurehkossa kaksikerroksisessa omakotitalossa.

Karačin mukaan kyseessä on turvatalo, jossa hänen johtamansa kansalaisjärjestö Nash Dom (suomeksi meidän talomme) majoittaa valkovenäläisiä ja ukrainalaisia pakolaisia.

Talossa asuu kaksitoista henkeä. Suurin osa on haastatteluhetkellä iltayhdeksän jälkeen jo omissa huoneissaan.

Karač alkaa kerrata asioita omasta näkökulmastaan. Hän kiistää jyrkästi tekevänsä yhteistyötä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa.

– Olen erittäin vihainen syytöksistä. Olen tehnyt töitä ihmisoikeuksien puolesta vuosikausia enkä koskaan yhteistyötä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa. Tuntuu kuin olisin jänis, jota susi jahtaa.

Videolla Karač kertoo, miksi kokee joutuneensa maalitauluksi.

Karač on valittanut hylkäävästä turvapaikkapäätöksestä.

– Olen nostanut myös oikeusjutun kunnianloukkauksesta Liettuan turvallisuuspalvelua vastaan. En ole Venäjän vakooja.

Vaikeuksia kolmessa maassa

Karač sanoo olevansa vaikeuksissa monessa maassa.

– Valko-Venäjällä minua syytetään terroristiksi, ja sen takia minua uhkaa siellä kuolemantuomio. Venäjän propagandistit kutsuvat minua natsiksi, mikä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Liettuassa minun väitetään olevan uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Liettuassa turvallisuuspalvelu ja monet vaikutusvaltaiset poliitikot vaativat valkovenäläisten tiukempaa tarkkailua. Keskustelu oli jo käynnistynyt, kun Karačia koskevat epäilyt tulivat julkisuuteen.

Valko-Venäjältä on paennut tai muuttanut Liettuaan yli 60 000 ihmistä. Heidän joukossaan tiedetään olevan myös sortohallinnon soluttautujia.

Karač sanoo käyneensä Valko-Venäjällä toistaiseksi viimeisen kerran maaliskuussa 2020. Myöhemmin samana vuonna presidentti Lukašenkan hallinto murskasi väkivalloin epärehellisten vaalien jälkeen alkaneet suurmielenosoitukset.

– Enää en voi mennä Valko-Venäjälle. Olen Lukašenkan tappolistalla.

Valtava väkijoukko täyttää kadun. Mielenosoittajat kantavat valkopunaisia lippuja.
Valtava väkijoukko täyttää kadun. Mielenosoittajat kantavat valkopunaisia lippuja.

Epärehellisiä presidentinvaaleja seuranneiden protestien jälkeen Valko-Venäjän oppositio on joutunut todella ahtaalle.

Kuva on syyskuun 2020 protesteista Valko-Venäjän pääkaupungista Minskistä.

Järjestö auttaa satoja valkovenäläisiä perheitä

Karač kertoo, että hänen järjestönsä päätyönä Liettuassa on auttaa ukrainalaisia ja valkovenäläisiä pakolaisia.

– Monet heistä ovat saapuneet Liettuaan ilman mitään omaisuutta. Ukrainalaiset ovat paenneet sotaa ja valkovenäläiset maan hallinnon sortoa.

Karač esittelee talon kellarissa säilytettävää avustustavaraa, kuten vaatteita ja astioita. Hän kertoo järjestön jakavan myös elintarvikkeita.

– Jaamme viikoittain 300–500 kiloa ruokaa.

Karač sanoo järjestön auttavan Liettuassa noin 300 valkovenäläistä perhettä ja Valko-Venäjällä noin 150 perhettä. Karačin mukaan ruohonjuuritason oppositiotoiminta on vielä mahdollista Valko-Venäjällä, kunhan se tapahtuu piilossa viranomaisilta.

Voĺha Karač, (Olga Karach) Our House -ihmisoikeusjärjestön johtaja  (kesk), Oleg Borshchevsky ja Anastasia Kostenko istuvat turvatalon kahvipöydässä.
Karač istui kahvittelemassa järjestönsä turvatalossa ukrainalaisen Anastasia Kostenkon (oik.) ja puolisonsa Oleg Borshchevskin kanssa. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Karač kertoo vakavana oppositioaktivistien kokemista kärsimyksistä Valko-Venäjällä. Monet ovat joutuneet läheistensä ilmiantamiksi. Monia on kidutettu, ja jotkut Karačin tuttavat ovat päätyneet tekemään itsemurhan vankilassa.

– Siellä voidaan raiskata, tappaa, tehdä mitä tahansa. Se on kauheaa. Sinulle voi tapahtua mitä vain.

Järjestö kampanjoi aseistakieltäytyjien puolesta

Karačin mukaan Nash Dom -järjestön toinen päätehtävä on kampanjoida sotaa vastaan. Karač kumppaneineen pyrkii auttamaan nuoria valkovenäläisiä aseistakieltäytyjiä pakenemaan maasta.

Valokuva Our House -ihmisoikeusjärjestön turvatalossa.

Karačin järjestö on kampanjoinut Venäjän Ukrainassa käymää hyökkäyssotaa vastaan muun muassa bussipysäkeillä Saksassa ja erilaisissa julkaisuissa.

Karač sanoo, että häneen kohdistuvat epäilyt saattavat osittain liittyä aseistakieltäytyjiä auttavaan kampanjaan palkattuun juristiin Mantas Danielusiin.

Juristin tehtävänä oli auttaa valkovenäläisiä aseistakieltäytyjiä viisumi- ja muissa paperiasioissa Liettuassa. Paljastui kuitenkin, että hänellä oli epämääräisiä yhteyksiä Valko-Venäjälle. Danielus pidätettiin viime vuonna epäiltynä vakoilusta Valko-Venäjän hyväksi.

– Danielusin pidätyshetkellä ymmärsin, että on minulle erittäin vaarallista, jos KGB alkaa rekrytoida liettualaisia valvomaan ihmisoikeusjärjestömme toimintaa.

KGB on Valko-Venäjän turvallisuuspalvelu. Karačin mukaan juristi yritti saada tietoja järjestön edustajista ja yhä Valko-Venäjällä olevista aktivisteista.

Valko-Venäjän suurlähetystö Vilnassa.
Valko-Venäjän suurlähetystö Vilnassa.

Karač sanoo katkaisseensa yhteistyön juristin kanssa jo ennen pidätystä, kun tilanne alkoi valjeta hänelle.

Valko-Venäjän suurlähetystö toimii juhlavassa rakennuksessa Vilnassa. Aidan ulkopuolelle on tuotu sortohallinnon uhrien kuvia.

Karač vieraili Venäjällä useita kertoja

Liettuan turvallisuuspalvelun mukaan Karač vieraili Venäjällä useita kertoja vuosina 2015–2019 ja tapasi Venäjän tiedustelupalvelun edustajia. Karač myöntää osallistuneensa Venäjällä konferensseihin, mutta kiistää keskustelleensa ainakaan tietoisesti agenttien kanssa.

– Ehkä olen keskustellut jonkun kanssa, joka on ollut Venäjän tiedustelupalvelusta. Saattaa olla, että olen puhunut, mutta syytökset ovat soopaa. Tiedustelupalvelun agentteja on kaikkialla.

Karačin puolesta kampanjoivan International Peace Bureau -rauhanjärjestön toiminnanjohtaja Sean Conner sanoo, että Karač on kertonut järjestölle avoimesti vierailuistaan Venäjälle.

– Hän on ollut konferensseissa puhumassa Valko-Venäjän tilanteesta ja oikeudesta aseistakieltäytymiseen, Conner kertoo videohaastattelussa Ylelle.

– Karač kiistää tienneensä keskustelleensa Venäjän tiedustelupalvelun agenttien kanssa. On kuitenkin mahdollista, että hän on keskustellut tietämättä sitä, että he olivat agentteja.

Videolla Karač esittelee järjestönsä avustustavaroita.

Conneria viranomaisten esittämät syytökset eivät vakuuta.

– Syytöksiin on syytä suhtautua epäilevästi. Olgaa ei ole syytetty vakoilusta eikä rikollisesta yhteistyöstä Venäjän tiedustelupalvelun kanssa.

Connerin mielestä Karačille humanitaarisin perustein myönnetty vuoden oleskelulupa osoittaa, ettei hän ole välitön turvallisuusuhka Liettualle.

– Meidän on pidettävä mielessä, että hänet on nimetty Valko-Venäjällä terroristiksi. Hänen henkensä on vaarassa, jos hän joutuu palaamaan Valko-Venäjälle.

Karač itse kiistää haastattelun aikana monta kertaa, että hän tekisi yhteistyötä Venäjän kanssa. Hän vakuuttaa syyttömyyttään ja uskoo voivansa jäädä Liettuaan oikeudenkäynnin jälkeen.

– Haluan saada poliittisen turvapaikan ja jatkaa työtäni täällä. En ole tehnyt mitään pahaa.

Karač arvioi, että oikeusprosessi voi kestää vuoden tai kaksi. Hänellä on voimassaoleva oleskelulupa Liettuassa ensi vuoden elokuuhun asti.

Ihmisiä katukahvilassa Vilnan vanhassakaupungissa.

Suuri osa Liettuan yli 60 000 valkovenäläisestä asuu Karačin tavoin Vilnassa.

Kansanedustaja on vakuuttunut Karačin syyllisyydestä

Liettuan parlamentin turvallisuuskomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Laurynas Kasčiūnas on yksi vaikutusvaltaisista poliitikoista, jotka vaativat valkovenäläisten tiiviimpää valvontaa Liettuassa.

Kasčiūnas sanoo pitävänsä varmana, että Liettuan turvallisuuspalvelulla on vahvat todisteet Karačia vastaan.

– Karač on uhka kansalliselle turvallisuudelle, koska hänellä on yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluun, Kasčiūnas toteaa Ylelle Liettuan parlamentissa tehdyssä haastattelussa.

Kasčiūnasin mukaan Karačin tapaus on hyvin kummallinen.

– Hän taistelee Lukašenkaa vastaan, mutta tekee yhteistyötä Venäjän kanssa.

Videolla Kasčiūnas perustelee, miksi hän pitää Karačia turvallisuusuhkana.

Millaista yhteistyötä Karač on nähdäksesi tehnyt Venäjän tiedustelupalvelun kanssa?

– Tieto on salaista, mutta Liettuan turvallisuuspalvelu ei toimi kuvitelmien pohjalta. Todisteet osoitetaan oikeudessa, joten on odotettava oikeudenkäyntiä. Olen varma, että häntä vastaan on vahva näyttö.

Pitäisikö hänet karkottaa Liettuasta?

– Kansainvälinen oikeus estää sen. Valko-Venäjällä hän voi joutua Lukašenkan hallinnon sortamaksi. Ilman pakolaisen statustakin hänellä on oikeus olla Liettuassa.