Psykologi Hanna Sjöbergillä on hymy herkässä, kun hän esittelee Helsingin lyhytterapiayksikön onnistumisia. Huhtikuussa aloittaneessa yksikössä on tähän mennessä käynyt noin 600 asiakasta, joilla on ollut lieviä tai korkeintaan keskivaikeita mielenterveyden haasteita.
– Tyypillisiä tulosyitä ovat ahdistuneisuus tai masennus. Jonkun verran tullaan myös sosiaalisten tilanteiden pelon takia.
Lyhytterapiayksikössä autetaan yli 13-vuotiaita nuoria sekä aikuisia. Lyhytterapiaan ohjaudutaan Helsingin kaupungin perustason palveluista, kuten mm. terveysasemilta ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.
Ideana on ohjata asiakas heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen saamaan hänelle soveltuvaa apua, eikä pompotella häntä luukulta toiselle. Asiakkaille tarjotaan määrämittaista ja tavoitteellista lyhytterapiaa. Useimmiten se tarkoittaa keskimäärin seitsemän käyntikerran kognitiivista lyhytterapiaa.
Hoitojaksot on päästy aloittamaan varsin nopeasti ensimmäisestä yhteydenotosta, parhaimmillaan alle kahdessa viikossa. Palaute on ollut pääosin hyvää.
– Asiakkaat ovat kiittäneet tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Paljon kiitosta on saanut myös se, että työskentely haasteiden parissa on ollut aktiivista ja asiakkaat ovat löytäneet keinoja miten käsitellä vaikeampia tunteita ja oireita, sanoo psykologi Hanna Sjöberg.
Noin puolet asiakkaista on kokenut lyhytterapiajakson auttaneen heitä tarpeeksi. Enemmän tukea tarvitsevia on ohjattu jatkohoitoon. Sinne pääsyn toivotaan myös helpottuvan, kun osa asiakkaista saa avun lyhytterapiasta.
Asiakkaan pompottelu luukulta toiselle vähenee
Lyhytterapiayksikön avulla Helsingin kaupunki pyrkii edistämään ja kehittämään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Yksikön perustamiseen vaikutti mm. terapiatakuu-aloite.
Lyhytterapiayksikön työntekijät ovat käyneet monenlaisia Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittämiä terapiakoulutuksia. Vaikka samoja menetelmiä on koulutettu laajasti kansallisesti eri yksiköihin, on Helsingin lyhytterapiayksikkö vielä ainoa laatuaan.
Terapiat etulinjaan-toimintamallin ydintavoite on, että jokaisella suomalaisella ikään tai asuinpaikkaan katsomatta on yhdenvertainen oikeus tarvittaessa saada nopeasti vaikuttavaa mielenterveysapua.
Toimintamallia on lähdetty kehittämään yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Mallia laajennetaan koko ajan, jotta myös muut yleiset pulmat, kuten sosiaalinen jännittäminen, unettomuus, paniikkihäiriöt ja esimerkiksi erilaiset kriisit tulevat entistä paremmin huomioiduiksi.
– Oleellista on terveydenhuollossa heti ensi vaiheessa tunnistaa oikeatasoinen hoito, eli mikä todennäköisesti juuri tälle apua hakevalle on riittävää, kertoo Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittämispäällikkö Sara Nurminen.
Arvioimisen avuksi on kehitetty digitaalinen kyselylomake Terapianavigaattori. Sitä on käytetty hyvin tuloksin muun muassa Porvoossa.
– Ihmisillä on usein monenlaisia ongelmia, mutta kun esimerkiksi sairaanhoitajan kanssa voi Terapianavigaattoria käyttäen kartoittaa mikä on kaikkein päällisin arkeen vaikuttava ongelma, niin saadaan avattua ovia ja lähdettyä työskentelyyn, kertoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen terapiakoordinaattori Sanna Laukkonen.
Porvoossa keskusteluapua saa alle viikossa
Porvoo on muutenkin myllännyt matalan kynnyksen mielenterveysavun saamisen uuteen uskoon. Itä-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdekehittämisen vastuuhenkilö Meritte Nyqvist kertoo, että alueella on porrastettu mielenterveyshoitoa ja koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä muun muassa Terapianavigaattorin käyttämiseen.
Vuonna 2020 alkanut toimintatapojen kehittäminen on lyhentänyt mielenterveyspalvelujen jonot lähes olemattomiksi.
– Kun kehittäminen aloitettiin, jono matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin oli noin kaksi kuukautta. Tällä hetkellä meille pääsee alle viikossa, Nyqvist sanoo.
Uusin lisä on syyskuussa avattu kumppanuustalo Myötätuuli. Se kokoaa yhteen sote-ammattilaisia, järjestöjä ja yksityisiä toimijoita. Kumppanuustalossa elämän hankaliin hetkiin saa neuvoja jopa ilman ajanvarausta kumppanuustaloon tulemalla.
– Kumppanuustalolla on koordinaattori, joka ottaa vastaan suoraan kadulta ihmisiä. Hän neuvoo ja auttaa löytämään tukea ja apua ongelmiin. Jos sopivaa palvelua ei löydy täältä, niin sitä haetaan sitten hyvinvointialueen eri palveluista, kuvailee Meritte Nyqvist.
Kumppanuustalon tukimuotoja ovat esimerkiksi neuvonta, keskustelutuki, ryhmätoiminta, vertaistuki ja kokemusasiantuntijatoiminta. Talossa voi asioida nimettömästi, eikä osallistuminen edellytä asiakkuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Ongelmiin keskittynyt puhe voi estää avun hakemisen
Mielenterveyshoidon ongelmista on puhuttu paljon viime vuosina. Erityisesti nuorten mielenterveydestä on kannettu huolta, ja syystä. Palvelujen ruuhkautuminen ja esimerkiksi psykoterapeuttien riittävyys ovat olemassaolevia epäkohtia.
Samaan aikaan on kuitenkin tehty paljon muutoksia, joilla matalan kynnyksen palveluihin pääsyä helpotetaan. Näistä onnistumisista on tärkeää puhua, jotta ihmiset uskaltavat hakea apua mielenterveyden haasteisiin ennen kuin ne pahevat.
Jos puhutaan vain ongelmista, moni saattaa kokea avun hakemisen turhaksi, koska ajattelee ettei sitä kuitenkaan saa. Kun sitä lopulta haetaan, tilanne voi olla jo todella paha, kuvailee Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittämispäällikkö Sara Nurminen.
Kuitenkin mitä nopeammin hoito päästään aloittamaan, sitä todennäköisemmin lyhyt hoitojakso riittää. Nurmisen mukaan koko maan kattavien tulosten mukaan 45 prosenttia matalan kynnyksen apua saaneista kokee hyötyneensä hoidosta eikä tarvitse jatkohoitoa.
– Porrastetun hoitomallin avulla jonot ovat lyhentyneet radikaalisti, hoitojen tulokset ovat parantuneet ja myös ammattilaisten työnhallinnan tunne on vahvistunut. Eli paljon hyvää on tapahtunut, Nurminen muistuttaa.