Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Vieläkö kannattaa ottaa kiinteä sähkösopimus talveksi? Selvitimme sähkömarkkinoiden tuoreimmat käänteet

Pörssisähkön hinta vaihtelee paljonkin, mutta keskiarvona se on ollut edullisempaa kuin kiinteähintainen sähkö.

Grafiikka näyttää pörssisähkön toteutuneen hinnan vuodesta 2021 alkaen ja futuurien ennakoiman hinnan ensi talvelle huhtikuuhun 2024 asti. Kun vuonna 2022 pörssisähkön kuukauden verollinen keskihinta kävi korkeimmillaan yli 30 sentissä kilowattitunnilta, futuurit ennakoivat sähkön kuukauden keskihinnan jäävän ensi talvena korkeimmillaan alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.
Sähkön hinta vuoden 2021 alusta ja alkavan talven ennusteet. Marraskuun hinta on toteutunut keskihinta 21.11. asti. Kuva: Tapio Termonen / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Eilinen tiistai jää mieleen niin kalliista sähköstä, ettei sellaista vielä pari vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan.

Hinta oli ison osan päivästä kipurajan yläpuolella ja kalleimmillaan peräti 96,37 senttiä kilowattitunnilta.

Huolestuttaako sähkön hinta, tai pohditko millaisella sähkösopimuksella alkavaan talveen kannattaa lähteä?

Yle selvitti, mitä sähkön hinnasta pitää nyt tietää.

Poikkeuspäiviä tulee, mutta sähkö on yleisesti paljon halvempaa kuin vuosi sitten

Suomen tilanne on selvästi parempi kuin talven alla vuosi sitten.

Olkiluoto 3:n ydinreaktori on saatu käyttöön ja uutta tuulivoimakapasiteettia on valmistunut lisää.

– Olemme historiallisessa tilanteessa: tuotamme enemmän sähköä kuin kulutamme, sanoo energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta LUT:sta.

Vuosi sitten Keski-Eurooppa kitui Venäjän hyökkäyksestä seuranneessa energiakriisissä, mikä nosti hintoja myös meillä.

Tänä syksynä sähkö on ollut siihen verrattuna jopa kolme–kuusi kertaa halvempaa. Esimerkiksi lokakuussa pörssisähkön keskihinta oli 4,67 senttiä kilowattitunnilta, kun se vuotta aiemmin oli 14,07 senttiä.

– Olemme nyt paljon enemmän irti Keski-Euroopan ja Baltian hintavaikutuksesta, sanoo johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.

Myös yleinen harhaluulo siitä, että talvella ei tuulisi, kannattaa unohtaa. Meteorologisissa tutkimuksissa tämä on todistettu vääräksi.

Vaikka maan tasalla ei korkeapaineisessa pakkaskelissä tuulisi, runsaan sadan metrin korkeudessa on toisin, sanoo Ilmatieteen laitoksen erityisasiantuntija Jenni Latikka.

– Tuulivoimaloiden napakorkeudella talvi on kaikkein tuulisin vuodenaika, Latikka sanoo.

Talvesta ei kukaan vielä tiedä, mutta futuurit ennustavat kohtuuhintoja

Yksikään asiantuntija ei pysty ennustamaan, mitä sähkö tulevana talvena maksaa.

Parhaita ennustajia ovat futuurit, jotka edustavat markkinoiden arviota tulevista hinnoista.

Kuten tämän jutun pääkuvasta näkyy, pohjoismaiset futuurit povaavat joulu–helmikuulle keskimäärin 9–10 sentin hintaa kilowattitunnilta ja maalis-huhtikuulle noin 7–8:aa senttiä.

Kireät pakkasjaksot, tuulettomat päivät ja mahdolliset katkokset sähköntuotannossa tai sähkönsiirrossa voivat heilautella hintoja päivästä tai viikosta toiseen paljonkin.

Tuulivoimaloita järven ja metsän takana.
Tuulivoimaloita Kemiönsaaren Högsårassa. Talvella tuulee paljon, mutta ajankohdasta riippuen vaihtelevasti. Kuva: Jesper Alm / Yle

Suomen riskitaso on muun muassa pakkasriskin vuoksi hiukan suurempi, joten Pohjoismaiden futuureihin voi Suomessa laittaa noin sentin verran lisää hintaa. Näin ennakoi Lumme Energia, yksi Suomen suurimmista sähkönmyyjistä.

– Vielä kesällä näytti siltä, että Suomen futuurihinta olisi pohjoismaista alempi. Olkiluoto 3:n huoltotoimet ja kovan pakkasen riskit ovat kuitenkin nostaneet hieman hintaa, sanoo Lumme Energian pääanalyytikko Marko Pikkarainen.

– Yleisesti ottaen futuurit ovat kuitenkin viime vuoteen verrattuna matalalla, hän jatkaa.

Pörssisähkö vai kiinteähintainen sopimus?

Mikä sopimus nyt kannattaa, pörssisähkö vai kiinteähintainen määräaikainen sopimus?

Pörssisähkön keskihinta on koko vuoden pysytellyt alle 10 sentissä kilowattitunnilta, ja nyt syys-lokakuussa vain runsaassa 4 sentissä kilowattitunnilta. Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Kiinteähintaisissa sopimuksissa hinta on nyt halvimmillaan noin 8–9 senttiä kilowattitunnilta, jos sitoutuu kahden vuoden sopimukseen.

Sähkölinja lumisen kallion päällä, puun oksilla lunta, lila taivas.
Suomi on periaatteessa sähköomavarainen, mutta talvipakkasilla sähköä joudutaan yleensä myös tuomaan. Kuva Helsingin Mäntyniemestä. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on edullisin vaihtoehto, LUT:n professori Samuli Honkapuro sanoo.

– Kiinteähintaisessa sopimuksessa kuluttaja maksaa aina siitä, että myyntiyhtiö ottaa hintariskin itselleen. Kuluttaja ikään kuin ostaa itselleen mielenrauhaa, Honkapuro sanoo.

Pörssisähkössä yksi kuukausi voi kuitenkin olla hyvinkin kallis ja seuraava halpa. Kiinteähintaisen sopimuksen hyvä puoli on, että sillä välttää sähkölaskujen isotkin heilahtelut.

– Riippuu siitä, mitä kukakin arvostaa. Pörssisopimuksessa on merkittävä säästömahdollisuus, jos pystyy käyttämään sähköä edullisina tunteina. Mutta kiinteähintainen sopimus tarjoaa vapautta, Honkapuro jatkaa.

Suomalaiset ovat isona joukkona vasta opettelemassa pörssisähkön käyttöä. Energiateollisuuden Pekka Salomaan arvio on, että noin 15–20 prosenttia kuluttajista olisi nyt pörssisähköasiakkaita.

– Yleispätevää vastausta siihen, kumpi sopimustyyppi on parempi, ei ole. Kannattaa pohtia omaa sähkönkäyttöä ja sitä, onko mahdollisuus joustoon joka tuo pörssisähkössä säästöä, Salomaa sanoo.

Sähkön hinta kriisiytti monen talouden – millaisia ratkaisuja on edessä?
Sähkön hinta kriisiytti monen talouden – millaisia ratkaisuja on edessä? Ylen Tiedeykkösen jaksossa käsitellään sähkön hinnan tulevaisuutta.

Keskustelu on päättynyt.

Korjaus 22.11. kello 10.29: Keskihintaa koskevassa kohdassa korjattu yksikkö oikeaan muotoon: senttiä kilowattitunnilta.