Yle kertoi tiistaina, että apulaisoikeuskansleri on pysäyttänyt itärajan rajoitustoimia kiristäneen hallituksen esityksen, koska siinä ei olisi riittävästi turvattu mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.
Toistaiseksi on epäselvää, mitä sellaista sisäministeriön esityksessä oli, mikä ei olisi täyttänyt lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia.
Esitystä ja sen perusteluja tullaan todennäköisesti vielä muokkaamaan sisäministeriössä, eli sen valmistelu jatkuu.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Kuhmossa Vartiuksen raja-asemalla, että Suomi tekee pikaisesti lisää toimenpiteitä, jos turvapaikanhakijoiden saapuminen Venäjältä jatkuu.
Pääministeri, tasavallan presidentti ja Rajavartiolaitos ovat todenneet, että turvapaikanhakijoita tuodaan organisoidusti Suomen rajalle.
– Tilanne on rajavartiolaitoksen hallinnassa tällä hetkellä itärajan osalta, sanoo rajaturvallisuusasiantuntija, majuri Jouni Lahtinen rajavartiolaitoksen esikunnasta.
Lahtisen mukaan Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan suljetuilla raja-asemilla ei ole turvapaikanhakijoita ollut.
Jos Suomi sulkee koko itärajan eikä Venäjä ota Suomen rajalle tulleita henkilöitä enää takaisin, on vaarana, että ihmiset jäävät raja-alueelle jumiin. Kuka heistä kantaa tuolloin vastuun?
1. Kuka ottaa vastuun raja-alueelle jumiin jääneistä?
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan kansainvälisten sopimusten mukaan vastuussa ovat ne valtioviranomaiset, jotka voivat tilanteessa toimia. Riippumatta siitä, onko Suomi sulkenut itärajan vai ei.
Se, mitä vastuu käytännössä tarkoittaa, on Koskenniemen mukaan rajaviranomaisten ja hallituksen ratkaistava asia. Yksittäisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa tärkeämpi on hänen mukaansa kuitenkin periaate, jonka mukaan ihmistä ei saa jättää kuolemaan, jos hänet voidaan pelastaa.
– Suomen viranomaisten on järjestettävä tilanne niin, että he eivät palellu siihen paikkaan.
Toisekseen Koskenniemi viittaa Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytäntöön.
– Jos henkilö on jäänyt rajan ulkopuolelle ja hänen elämänsä on uhattuna, niin se viranomainen, joka voi toteuttaa ihmisoikeussopimukseen perustuvan velvoitteen elämän suojaamiseksi, on silloin ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykänen pitää kuitenkin todennäköisenä, että Suomi ryhtyy jossain vaiheessa toimenpiteisiin, sillä Venäjältä vastuunkantoa on turha odottaa.
– Jos meillä on ihmisiä pakkasessa ja lumihangessa ulkorajan tuntumassa, eikä heillä ei ole pääsyä Venäjälle takaisin, niin vaikea nähdä muuta ratkaisua kuin se, että Suomi auttaisi.
Suomen viranomaiset eivät kuitenkaan luonnollisesti pysty auttamaan Venäjän puolella rajaa olevia ihmisiä, Nykänen sanoo.
Oikeudellisesti voidaan Nykäsen mukaan pohtia, rinnastuisiko rajatilanne Välimerellä siirtolaisia kuljettaneiden veneiden merihätään.
2. Jos Suomen rajaviranomaiset näkevät suljetun rajan läheisyydessä kylmissään ja nälissään olevia henkilöitä, mitä tehdään?
Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntija Jouni Lahtinen korostaa, että Venäjä on vastuussa henkilöistä, jotka ovat Venäjän valtion alueella.
Jos Suomen raja suljettaisiin kokonaan ja Venäjältä tulisi edelleen turvapaikanhakijoita rajan läheisyyteen, kuka ottaa heistä vastun?
Sulkevatko suomalaiset rajaviranomaiset silmänsä, jos he näkevät rajan takana Venäjän puolella ihmisiä nälissään ja kylmissään?
– Näemme toki Suomen puolelta, mitä tapahtuu Venäjän puolella. Meillä ei ole mahdollisuutta eikä toimivaltuutta mennä Venäjän alueelle, vaikka siellä olisi erittäin haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, sanoo majuri Jouni Lahtinen.
– Jos he [turvapaikanhakijat] ovat Suomen alueella, silloin me toimimme. Ja jos he ovat sillä alueella, jossa meillä on toimivaltuus ottaa haltuumme erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, näin toimimme.
– Kaikkien muiden henkilöiden osalta lähtökohtaisesti neuvomme, kehotamme, estämme pääsyn ja pyrimme kertomaan oikeat reitit, mistä voi hakea esimerkiksi turvapaikkaa.
3. Olisiko itärajan sulkeminen mahdollista?
Koskenniemeltä löytyy ymmärrystä valtioneuvoston harkinnalle sulkea koko itäraja. Hän kuitenkin muistuttaa, että rajoituksen yhteydessä joudutaan punnitsemaan monenlaisia etuja ja näkökohtia ihmisoikeuksista pakolaispolitiikkaan.
Myös Suomen kansallisen turvallisuuden ja ulkopoliittisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää.
Koko itärajan sulkeminen kuulostaa Nykäsen mukaan kuitenkin äärimmäisen järeältä toimelta. Asian arvioimisen tekee hänen mukaansa kuitenkin hankalaksi se, että valtioneuvosto pohjaa päätöksensä salassa pidettävään tietoon.
– Tässä on sellaista tiedustelutietoa, mitä ei ole tietenkään ymmärrettävästi tuotu julkisuuteen. Siksi en pysty mitenkään arvioimaan sitä, onko tässä riittäviä perusteita koko rajan sulkemiselle. Toivottavasti joskus jälkikäteen päästään arvioimaan sitä, miten oikeasuhtaista tämä toiminta oli.
4. Tulisiko kansainvälisiä sopimuksia muuttaa ihmisten välineellistämisen estämiseksi?
Nykäsen mukaan ihmisten ja muuttoliikkeen välineellistäminen on todellinen ongelma ja sen hallitsemiseksi tulisi löytää välineitä. Hän ei kuitenkaan usko, että turvapaikkaoikeuden rajoittaminen on tähän oikea keino.
– On tärkeä huomata, että palautuskielto on ehdoton periaate, josta ei voida missään olosuhteissa poiketa.
Hän korostaa, että Suomella on hybridivaikuttamisen tilanteessa toki oikeus suojautua.
– Jokaisella valtiolla on oikeus suojella omaa yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta vieraan valtion pahantahtoiselta vaikuttamiselta, mutta se pitää kuitenkin pystyä tekemään niin, että palautuskieltoa ei loukata ja toisaalta oikeus turvapaikkaan säilyy.
Koskenniemi muistuttaa kaikkien sopimusten mahdollistavan sen, että niitä käytetään kyseenalaisten motiivien edistämiseen. Sopimusten tulkitsemisessa vaaditaankin hänen mukaansa ”valtioviisautta”.
– Milloin sopimusta sovelletaan sen hengen ja tarkoitusperän mukaisesti ja milloin sopimusta manipuloidaan, hän pohtii.