Viime viikon keskiviikko oli yksi sairaanhoitaja Jenna Seppäsen uran raskaimmista. Silloin hän sai kollegoineen kuulla, mitä Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluverkolle tapahtuisi.
Info oli Seppäsen mukaan Ruoveden terveyskeskuksen vuodeosaston 23 työntekijälle kuin ”märkä rätti vasten kasvoja”.
– Yhtäkkiä onkin seitsemän kuukautta siihen, että koko osasto loppuu.
Uusi, korvaava työpaikka tulisi luultavasti olemaan kymmenien kilometrien päässä Virroilla. Hoitajasta riippuen työmatkan pituus venähtäisi kymmenistä jopa yli sataan kilometriin.
Lähihoitaja Tanja Lantan mukaan työntekijöille on sanottu, että työsuhde loppuu, jos korvaavaa työtä ei ota vastaan tai jos ei siirry sinne, mihin sanotaan.
– Koko ajan hoetaan, että on hoitajapulaa. Kuitenkin viesti on, että sinua ei tarvita, jos et mene sadan kilometrin päähän töihin.
Samat pohdinnat ovat käynnissä ympäri Suomen, kun hyvinvointialueet miettivät, miten ne saavat miljoonien alijäämät kurottua umpeen. Käytännössä se tarkoittaa terveyspalvelujen lakkauttamista tai supistamista.
Videolla Jenna Seppänen ja Tanja Lantta pohtivat vuodeosaston lakkauttamisen ja välimatkojen pidentymisen vaikutuksia alueen iäkkäisiin asukkaisiin.
Ruoveden vuodeosasto toimii Keiturin soten alaisuudessa, mutta päätöksen lakkautuksesta teki Pirkanmaan hyvinvointialuehallitus.
Keiturin soten toimitusjohtaja Kari Nuuttila kertoo, että lakkautettavan osaston hoitohenkilökunnalle on töitä Ruoveden muissa yksiköissä sekä Virtain osastolla.
Nuuttilan mukaan tarkempia suunnitelmia henkilökunnan sijoituspaikoista ei vielä ole, koska Pirhan päätös lakkauttaa vuodeosasto ei ole vielä lainvoimainen. Tämän takia myöskään siirrosta kieltäytyvien irtisanomisista ei ole tehty lopullisia päätöksiä.
Kukaan Ruovedellä haastatelluista hoitajista ei aio lähteä Virroille, vaikka työnantaja niin pyytäisi.
– Työmatkani pitenisi muutamasta minuutista 30–45 minuuttiin, joten koko elämä ja päivärytmi muuttuisi, sairaanhoitaja Jenna Seppänen sanoo.
Samaa mieltä on sairaanhoitaja Taru Väärämäki.
– Minä en ainakaan lähde. Työmatkakulut nousisivat ja vapaa-aika vähenisi, mutta palkka ei kuitenkaan nouse, Väärämäki toteaa.
Ruovedellä lähihoitajana työskentelevä Jenny Keskinen otti työkavereidensa tapaan lakkautuspäätöksen raskaasti. Voit kuunnella Keskisen ajatuksia alta.
Päätöksiä tehdään hätäillen
Sote-palvelujen lakkauttaminen pieniltä paikkakunnilta tuottaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan tuskaa hoitohenkilökunnalle monella tapaa.
Paavola on huolissaan siitä, että moni harkitsee alanvaihtoa. Häntä mietityttää, miten syrjäseuduille saadaan jatkossa työntekijöitä, jos sote-palvelut ovat lakkautusuhan alla.
Potilaiden puolesta huolta taas herättää se, riittääkö Kela-korvaus, jos matkat sote-keskuksiin ovat jatkossa pidempiä ja pystyykö kotihoito vastaanottamaan sairaalasta kotiutettavat potilaat niin nopeasti kuin on tarpeen.
– Mielestäni päätöksiä on nyt tehty liian nopeasti, Paavola summaa.
Millaisia terveisiä sairaanhoitaja Jenna Seppänen ja lähihoitaja Tanja Lantta lähettäisivät päättäjille?
Väestönkehityksen asiantuntija: lakkautuksia olisi tullut ilman hyvinvointialueitakin
Alue- ja väestönkehityksen asiantuntija Timo Aro ymmärtää hoitohenkilökunnan järkytyksen.
Hän painottaa, että säästötoimenpiteet olisivat olleet edessä ilman uusia hyvinvointialueitakin, koska väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja alueilla on suuret erot ikärakenteessa ja taloudessa.
Aron mukaan muutokset aiheuttavat nyt valtavasti kitkaa, koska niitä on siirretty, varottu tai jätetty tekemättä liian pitkään.
– Tilanteeseen olisi ollut aikaa varautua, mutta nyt kaikki muutokset iskevät kerralla. Se aiheuttaa ihmisissä todella suuria pelkoja ja huolta tulevaisuudesta.
Muutoksen tekee hankalaksi Aron mukaan myös se, että saman hyvinvointialueen sisällä on hyvin erilaisia kuntia väestönkasvun ja ikärakenteen osalta.
– Kun palvelut pitäisi järjestää samalla periaatteella koko alueella, on tilanne todella hankala.
Lyhyellä aikavälillä sote-palveluiden supistaminen ja lakkautus saattaa Aron mukaan vaikuttaa pienempien kuntien vetovoimaan. Samalla hän muistuttaa, että väestönkehitys on supistunut niissä jo pitkään.
Sote-palveluiden lakkautus saattaa kiihdyttää tätä kehityssuuntaa lyhyellä aikavälillä.
Aron mielestä asiassa pitäisi kuitenkin tarkastella alueen kokonaisetua yhden paikkakunnan sijaan.
– On mietittävä, millä tavalla palvelut kyetään turvaamaan jatkossa, kun ikärakenne muuttuu. Pirkanmaan kohdalla fakta on se, että suurin osa väestöstä iäkkäistä, paljon palveluita tarvitsevista asuu Tampereella tai sen välittömällä vaikutusalueella, jossa etäisyydet ovat kohtuullisen lyhyitä.
Digipalvelut eivät korvaa ihmistä
Ruoveden osastolla vuosikausia, osa jopa vuosikymmeniä, työskennellyt hoitajakaarti otti nuorempien tapaan lakkautusuutiset raskaasti.
– On hyvinkin jalkoihin ammuttu olo. Tunnemme suurta pettymystä ja surua siitä, että tämä tieto tuli niin hirvittävän nopeasti, sanoo osastonhoitaja Paula Laurila.
Suurinta suru on kuitenkin kuntalaisten puolesta. Hoitajat pelkäävät, että kynnys lähteä hakemaan hoitoa kasvaa välimatkan myötä.
Laurilan mielestä digi- ja etäpalvelut eivät voi olla ratkaisu kaikkeen.
– On todella pelottavaa vanheta tai tulla sairaaksi kylässä, josta kaikki palvelut häviävät. Meillä kaikilla pitäisi olla oikeus hyvään hoitoon.
Torstain Ylen aamun lähetyksessä toimittaja Emma Hinkulan haastattelussa olivat osastonhoitaja Paula Laurila ja sairaanhoitaja Riitta Avikainen.
Huolestuttaako pienten paikkakuntien terveyspalvelujen karsiminen vai ovatko päätökset mielestäsi perusteltuja?
Juttua muokattu 23.11. kello 12.30: Tekstiin tarkennettu, ettei siirrosta kieltäytyvien irtisanomisia ole päätetty, koska muutosneuvotteluja ei ole käyty. Tarkennettu myös, että vuodeosaston lakkauttamispäätöksen teki Pirkanmaan hyvinvointialuehallitus.