Energiavirasto aikoo kiristää sähköä pistorasiaan toimittavien verkkoyhtiöiden hinnoittelua päivittämällä valvontamenetelmiään.
Sääntelyä kiristämällä oli tarkoitus vastata muun muassa kuluttajien jatkuvaan arvosteluun ja ihmettelyyn sähkön siirtomaksujen kalleudesta ja maksujen suurista eroista 77 jakeluyhtiön välillä. Katso keskihintalistaus jutun lopusta.
Päivityksen on tarkoitus tulla voimaan jo ensi vuoden alusta.
Energiavirasto hioi kuitenkin vielä loppumetreillä malliaan, koska verkkoyhtiöt katsoivat edellisen sääntelyehdotuksen vievän niiltä investointikyvyn.
Edellistä ehdotusta koskevissa lausunnoissa maalailtiin synkkää kuvaa rahoituksen vaikeutumisesta, velkakierteestä ja jopa alan konkursseista.
Energiaviraston perjantaina julkistama uusi ehdotus on nyt pikaisella lausuntokierroksella.
Uusi muutosmalliehdotus ei kuitenkaan ole niin kireä kuin edellinen ehdotus olisi toteutuessaan ollut. Niinpä esimerkiksi asiakkaiden maksamien siirtomaksujen kääntyminen laskuun on hitaampaa kuin jos käyttöön olisi otettu tiukempi linjaus.
Maksujen nousun pitäisi kuitenkin olla jatkossa aiempaa maltillisempaa.
– Korotusmahdollisuuksia ei tule olemaan samalla tavalla kuin vielä käytössä olevassa menetelmässä ja kyllä tämäkin ratkaisu johtaa siihen, että pikkuhiljaa hinnat vakiintuvat ja laskevat, sanoo johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta.
Verkkoyhtiöt yhä tyytymättömiä
Helsingin kaupungin omistamaan Helen-konserniin kuuluvassa Helen Sähköverkoissa ollaan silti tyytymättömiä.
– Puhdas siirtymä ja kaupungin kasvu tuplaavat sähkötehon tarpeen Helsingissä seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä edellyttää mittavia investointeja. Alustavan tarkastelun perusteella myös uusi valvontamalliesitys heikentää mahdollisuuksiamme toteuttaa nämä investoinnit riittävän nopealla aikataululla, sanoo toimitusjohtaja Markus Lehtonen Helen Sähköverkosta.
Suomen 77 jakeluverkkoyhtiöstä valtaosa on kuntien tytäryhtiöitä eli kunta omistaa niistä vähintään 50 prosenttia.
Myös kansainvälisten sijoittajien ja eläkevakuutusyhtiö Elon omistamassa Carunassa uusintakin mallia pidetään liian kireänä.
– Alustava arviomme on, että muutokset menetelmäluonnokseen eivät ole riittäviä. Jos valvontamalli menisi ehdotetussa muodossa läpi, heikentäisi se dramaattisesti investointejamme sähköverkkoihin ja romuttaisi kykymme huolehtia perustehtävästämme, sanoo Carunan varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio.
Entä miten tämä vaikuttaa toteutuessaan asiakkaiden maksuihin?
– Vaikutusarviointimme on kesken, mutta on todennäköistä, että yhtiömme maksukyvyn turvaamiseksi paineet asiakasmaksujen korottamiselle ovat suuremmat, Neilimo-Kontio sanoo.
Hän haluaa myös muistuttaa Eurostatin tilastoihin viitaten, että Suomessa jakeluhinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa keskiarvoa alhaisemmat ja toimintaolosuhteisiin suhteutettuna todella edulliset.
Caruna-konserniin kuuluu haja-asutusalueilla toimiva Caruna Oy sekä kaupunkimaisissa olosuhteissa toimiva Caruna Espoo Oy.
Sähkön käyttäjät: Mahdollisuus ylisuuriin voittoihin yhä jäljellä
Sähkön käyttäjät ovat päinvastaista mieltä. Energiaviraston katsottiin suorastaan taipuneen verkkoyhtiöiden painostuksen edessä.
– Koko malli on hirvittävä tilkkutäkki. Aiempi ehdotus oli menossa kustannusvastaavampaan suuntaan. Tämä uusi ehdotus vetää sen käytännössä takaisin, sanoo VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.
Miksi verkkoyhtiöt kritisoivat etenkin aiempaa ehdotusta voimakkaasti?
– Tottakai, koska niiden voitto olisi pienentynyt, Collan sanoo.
Hän on kuulunut työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan Energiaviraston valvontamallimuutosta pohtineeseen akateemiseen työryhmään. Collan on myös todennut useaan otteeseen, että suomalaiset maksavat sähkönsiirrostaan edelleen varsin korkeaa hintaa ja verkkoyhtiöiden voitot ovat kohtuuttoman korkealla.
Myös Kuluttajaliitossa ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:ssä ensivaikutelma uudesta muutosehdotuksesta otettiin vastaan pettyneenä.
– Monopoliyhtiöille pitää olla rajattu tuotto. Aiempi esitys oli menossa oikeaan suuntaan, mutta tämä on siihen nähden merkittävä huononnus eikä puutu riittävästi verkkoyhtiöiden ylisuuriin voittoihin, sanoo Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen.
Kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että sähkön siirrosta perityt maksut olisivat kohtuullisia ja suhteessa siihen paljonko yhtiö tarvitsee rahaa tehokkaasti ja harkitusti toteutettuihin investointeihin ja ylläpitoon.
– Uudistuksella haluttiin saada hinnoittelu kustannusvastaavampaan eli oikeudenmukaisempaan suuntaan. Taustalla on vahva ajatus, etteivät hinnat ole olleet kustannusvastaavia ja näin ollen uudistus olisi voinut johtaa maksujen alenemiseen. Aiempi malli oli menossa tähän suuntaan, mutta tämä uusi ehdotus vaikuttaa kyllä olevan huonompi kuluttajien kannalta, sanoo juristi Kristel Pynnönen Andersson Kuluttajaliitosta.
Katso lista: Onko sähkön jakeluyhtiösi kallein vai halvin?
Alla olevassa keskihintoja kuvaavassa listauksessa hinta perustuu yhtiön halvimpaan tuotteeseen.
Hinnassa on mukana perusmaksu sekä kaikki verot eli arvonlisävero, sähkövero ja huoltovarmuusmaksu (snt/kWh).
Siirtolaskustasi ei siis löydy suoraan juuri tuota hintaa, joka yhtiösi kohdalla lukee, koska se on useasta tekijästä laskettu keskihinta.
Tyyppikäyttäjäryhmiä on kaikkiaan neljätoista kerrostaloasujasta teollisuuskiinteistöön.
Tämä listaus perustuu tyyppikäyttäjä 4-ryhmän keskihintaan eri yhtiöissä.