Presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) syntymästä on tänään kulunut tasan sata vuotta. Koiviston kunniaksi tehty muistomerkki paljastettiin alkuillasta Pikkuparlamentin puistossa Helsingissä.
Paljastustilaisuuteen osallistui Suomen ylin valtiojohto. Tilaisuudessa puhuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Petteri Orpo.
Mauno Koiviston muistomerkki on nimeltään Välittäjä.
– Välittäjä-muistomerkki kuvaa hänen rooliaan presidenttinä idän ja lännen välissä. Tässä Pikkuparlamentin puistikossa muistomerkki on keskellä arkea kaupunkilaisten ja meidän kaikkien nähtävänä, sanoi pääministeri Orpo puheessaan.
– Aikamme kaipaa vakautta ja jatkuvuutta, niitä voimme vahvistaa monin tavoin. Itse kukin meistä voi kantaa oman vastuunsa. Muistomerkin paljastaminen on myös osa tätä työtä, se on lenkki sukupolvien ketjussa, totesi presidentti Niinistö.
Niinistön mukaan muistomerkki osoittaa suuntaa eilisestä huomiseen.
– Näin presidentti Koiviston muisto elää ja vaikuttaa. Hänen elämäntyönsä kestää ja kannattelee meitä edelleenkin.
Abstrakti muistomerkki kuvaa presidentti Koiviston monia puolia
Media sai esimakua teoksesta jo viikko sitten, mutta silloin Yle julkaisi vain lähikuvia teoksesta. Vasta tänään se paljastettiin yleisölle koko komeudessaan.
– Mielestäni abstraktinen muistomerkki on ilmava ja kuvastaa hyvin tätä aikaa, toteaa tutkija Timo Ylimaunu.
Hän toimii arkeologian yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa ja on tutkinut suomalaisia muistomerkkejä.
Ylimaunun mielestä teos kunnioittaa edesmenneen valtionpäämiehen muistoa ja elämäntyötä.
– Ja Koiviston monimerkityksellisyyttä.
Tutkija luettelee Mauno Koiviston monia puolia: hän oli presidentti, pankinjohtaja, poliitikko, väitellyt tohtori ja satamatyöläinen.
Ylimaunusta abstrakti muistomerkki on tässä tapauksessa näköispatsasta parempi vaihtoehto.
– Näköispatsas olisi korostanut yhtä piirrettä. Nyt jokainen voi teosta katsoessaan muistaa haluamansa puolen edesmenneestä presidentistä.
Välittäjä on kuusi metriä korkea ja viisitoista metriä pitkä. Kaksiosainen teos on valmistettu ruostumattomasta teräksestä.
Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen, joka voitti vuonna 2021 avoimen muistomerkkikilpailun.
Eduskuntatalon viereisessä Pikkuparlamentin puistossa teoksen läpi voi kulkea ja sen voi kokea myös sisältä. Muistomerkki on valaistu eri suunnista tulevin valoin.
Tutkija Timo Ylimaunu korostaa, että muistomerkkien tarkoitus on synnyttää kokemuksia ja nyt ajatus toteutuu.
– Katsoja pääsee ikään kuin katsomaan ympäröivää yhteiskuntaa muistomerkin lävitse. Asioiden näkeminen monista näkökulmista on aina tärkeää.
”Jokainen voi omalta osaltaan edistää rauhaa ja ystävyyttä”
Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen totesi omassa puheessan, että viiva on ajattelua.
– Muistomerkin kaarissa näen presidentti Mauno Koiviston nousujohteisen uran, kaaren, joka huipentui Suomen liittymiseen Euroopan Unioiniin, hän sanoi.
Kaulanen haastoi kaikkia miettimään, kuinka jokainen voi omalta osaltaan edistää rauhaa ja ystävyyttä, sisäisen ja ulkoisen rauhan välittäjänä.
Patsas koostuu kahdesta osasta, jotka kuvaavat Kaulasen mukaan presidentti Koiviston luonteenpiirteitä.
– Toinen puoli on vapaa ja turvallinen, filosofinen ja pohdiskeleva. Toinen puoli on särmikkäämpi, ongelmia ratkaiseva, humoristinenkin. Näiden tilojen välille jää tila kokijalle, taiteilija sanoi.
Muistomerkki on kansakunnan muisti
Timo Ylimaunu toteaa, että muistomerkit ovat osa kansakunnan muistia.
– Niillä on yhä iso merkitys. Ne liittyvät usein konflikteihin, kansakunnan murroskohtiin ja myös traumoihin.
Hän mainitsee sankarivainajien kunniaksi tehdyt sekä Suomen sisällissotaan liittyvät muistomerkit.
– Ihmiset vievät niille seppeleitä ja kynttilöitä, mikä kertoo, että he eivät ole unohtaneet.
Suomen presidenttien viralliset muistomerkit sijaitsevat pääkaupungissa. Nykyisin merkkihenkilöistä pystytetyt patsaat ovat yhä useammin abstrakteja, eivät perinteisiä näköispatsaita.
Millainen on hyvä muistomerkki tutkija Timo Ylimaunu?
– Jos kukaan ei edes kiinnitä muistomerkkiin huomiota, käy sen luona tai tuo kukkia ja kynttilöitä, se on unohdettu.
– Hyvä muistomerkki muistetaan, Ylimaunu summaa.