Ensimmäinen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto jaettiin vuonna 1984. Siitä lähtien palkintoa on jaettu vuosittain.
Myöhemmin myös lasten- ja nuortenkirjat sekä tietokirjat saivat omat palkintokategoriansa.
Vuodesta 1993 lähtien voittajan on valinnut raadin sijasta yksi henkilö, ”Finlandia-diktaattori”.
Suurimman työn tekee vuosittain esiraati, joka valitsee kuusi ”parasta” kirjaa noin 150 teoksen massasta. Diktaattorin tehtäväksi jää vaikea puntarointi kuuden erinomaisen kirjan välillä.
Tässä jutussa vinkataan mieleenpainuneimpia teoksia viideltä vuosikymmeneltä.
Jutun lopussa voit kertoa, mikä Finlandia-voittaja on tehnyt sinuun vaikutuksen.
1. Iida Rauma: Hävitys - tapauskertomus (2022)
Tällä vuosikymmenellä on valittu vasta kolme kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajaa. IIda Rauman Hävitys (Siltala 2022) tulee varmasti säilyttämään paikkansa mieleenpainuneimpien romaanien listalla, sillä kirjan aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä.
Koulussa koettu väkivalta on vakava asia, joka ei tunnu katoavan monenlaisista yrityksistä huolimatta.
Kouluväkivallan lisäksi Rauma nostaa esiin myös lasten oikeudet. Miten vähäisiä ne ovat, ja miten voimaton lapsi on ilman luotettavia aikuisia.
Hävityksen teemat ovat tärkeitä, mutta kaiken kruunaa Rauman kerronta. Se on vimmaista ja väkevää, lukiessa omakin hengitys tihenee.
Hävitys on Iida Rauman kolmas romaani.
2. Pajtim Statovci: Bolla (2019)
Pajtim Statovci voitti Finlandia-palkinnon kolmannella romaanillaan Bolla (Otava 2019). Hän on tähän mennessä nuorin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja.
Bolla kuvaa Jugoslavian hajoamista ja sen jälkeistä aikaa. Statovci on itse taustaltaan Kosovon albaani, mutta on asunut Suomessa lapsesta lähtien.
Statovci kuvaa taitavasti hyvän ja pahan suhdetta ja sitä mitä sota ja vuosisataiset perinteet aiheuttavat.
Ennen kaikkea Bolla on riipaiseva rakkaustarina. Lähtökohdat kahden miehen väliselle rakkaudelle ovat huonot perinteitä kunnioittavassa kulttuurissa – kaiken lisäksi toinen on serbi, toinen albaani.
Statovci kirjoittaa kauniisti ja pakottomasti. Sanat osuvat syvälle tunteisiin.
3. Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Sofi Oksasen Puhdistus (WSOY 2008) on noussut yhdeksi ylistetyimmistä suomalaisista romaaneista. Sitä on myös käännetty kymmenille kielille. Voittoisan romaanin myötä Sofi Oksasesta tuli myös merkittävä yhteiskunnallinen keskustelija.
Puhdistus kertoo Viron lähihistoriasta. Kaksi naista, Aliide ja Zara, edustavat eri sukupolvia. Heidän kohtalonsa kietoutuvat Viron ja Neuvostoliiton historiaan.
Myös naisen asema ja naisten kokema väkivalta ovat kirjan tärkeitä teemoja.
Oksanen kirjoitti Puhdistuksen alun perin näytelmäksi. Se sai kantaesityksensä Kansallisteatterissa vuonna 2007 Mika Myllyahon ohjaamana. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva.
Sofi Oksanen sai Puhdistuksesta myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
4. Leena Krohn: Matemaattisia olioita tai jaettuja unia (1992)
Leena Krohnin tuotanto on valtava. Hän aloitti uransa jo 1970-luvulla ja kirjoittaa yhä tarkkanäköisiä teoksia.
Vuonna 1992 hän sai Finlandia-palkinnon esseekokoelmallaan Matemaattisia olioita tai jaettuja unia (WSOY). Se oli viimeinen vuosi, kun Finlandia-kisaan sai osallistua muillakin kirjoilla kuin romaaneilla.
Krohnin tapa kirjoittaa on aivan omanlaisensa. Hänen tyylinsä pakenee kaikkia määrittelyjä.
Matemaattisia olioita tai jaettuja unia kokoelmassa on 12 kertomusta, jotka tavalla tai toisella käsittelevät olemassaolon moraalisia kysymyksiä.
Krohnin teoksissa on usein luonnontieteellisiä viittauksia. Samalla kertomuksissa liikutaan kuitenkin fantasian rajamailla. Krohnin esseet haastavat lukijan ajattelemaan.
5. Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba (1986)
Runoteos voitti Finlandia-palkinnon neljä kertaa, ennen kuin sääntöjä muutettiin, ja kilpailuun sai osallistua vain romaanit.
Sirkka Turkan runokokoelma Tule takaisin, pikku Sheba (Tammi 1986) kuvaa elämää luonnon ja eläinten kautta. Runoissa hevoset syövät iltaheiniään ja yksinäinen kukko ihastuu kenkiin. Ilo ja suru vuorottelevat tiuhaan.
Vaikka esillä ovat eläimet, on kaiken takana kuitenkin murheellinen ihmismieli. Kaipaus on vahvasti läsnä tässä runokokoelmassa.
Sirkka Turkka opiskeli nuoruudessaan tallimestariksi, joten hevoset ja eläinten maailma olivat hänelle luontaisesti läheisiä.
Turkka oli poikkeuksellinen runoilija, sillä hän oli sekä kriitikoiden ylistämä että lukijoiden rakastama.
Sirkka Turkka kuoli vuonna 2021.
Mikä on sinun suosikkisi Finlandia-voittajien joukosta? Voit osallistua keskusteluun ja kertoa, miksi kirja on sinulle tärkeä. Osallistuminen vaatii Yle-kirjautumisen.
Tästä linkistä (Kirjasäätiö) voit tarkastella menneiden vuosien voittajia.
Tänä vuonna kaikkien kategorioiden Finlandia-voittajat selviävät keskiviikkona 29. marraskuuta. Voit seurata palkintojuhlaa suorana Ylen TV1:ssä ja Areenassa klo 19 alkaen.