Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Riitta Ikonen on narskutellut lähes kaikki hampaansa murskaksi – nyt hän pelkää, että seuraavaksi murtuu leuka

Riitta Ikonen puree hampaitaan öisin niin lujaa yhteen, että sairaalassakin hämmästyttiin. Purentakiskotkaan eivät auta, koska hän sahaa ne hampaillaan rikki.

Riitta Ikonen neuloo sukkaa kotinsa sohvalla.
Heinäveteläinen Riitta Ikonen tykkää nauraa ja vitsailla. Hänelle tulee kuitenkin usein tarve peittää nauraessa suunsa, etteivät ihmiset huomaisi puuttuvia hampaita. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kaikki poskihampaat, kahdet purentakiskot, kolmet hammassillat ja useita hammaskruunuja. Nämä kaikki Riitta Ikosen leuat ovat murskanneet yöaikaisen puremisen seurauksena.

Ensimmäisen hampaansa Ikonen menetti alle 30-vuotiaana. Hänen hampaansa oli lohjennut juureen saakka, eikä sitä voinut pelastaa.

Samalla Ikonen sai elämänsä ensimmäiset purentakiskot, joilla ehkäistään unibruksismin eli öisen narskuttelun aiheuttamia hammas- ja leukanivelvaurioita.

Heinävetinen Riitta Ikonen kantaa puusäkkiä kotinsa liiterin edustalla.
Riitta Ikonen asuu Heinävedellä noin satavuotiaassa talossa, jota lämmitetään puulla. Muutto omaan rauhaan synnyinkuntaan Heinävedelle oli yksi tapa, jolla Ikonen pyrkii vähentämään stressitekijöitä elämässään. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

– Tuntui hyvältä herätä aamulla, kun leuat olivat rennot ja kivut helpottivat.

Helpotus oli kuitenkin väliaikainen, sillä Ikonen sahasi hampaillaan purentakiskon vuodessa rikki. Yksityinen hammaslääkäri teki toiset kiskot, mutta niillä oli sama kohtalo.

– Vuoden, parin välein olisi pitänyt ne uusia. Se olisi tullut niin kalliiksi, että jätin kiskot kokonaan pois käytöstä, Ikonen kertoo.

Lääkärit eivät olleet koskaan nähneet vastaavaa

Noin joka kymmenes suomalainen narskuttelee öisin hampaitaan.

Purentakiskoja käyttävien ihmisten määrä on arviolta kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Syynä on lisääntynyt stressi ja tieto narskuttelun haitallisista vaikutuksista.

On kuitenkin harvinaista, että purentakiskot onnistuu puremaan rikki. Hampaiden lohkeaminen on sen sijaan yleisempää.

– Ihmisen leuoissa voi olla valtava voima. Sitä on mitattu, ja tulos oli verrannollinen petoeläimen puraisun voimakkuuteen, hammaslääketieteen kliininen opettaja Outi Huhtela Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Purentakiskoja pöydällä.
Purentakisko valmistetaan kovasta akryylimuovista. Kiskon valmistusta varten hampaista otetaan jäljennökset. Kisko kestää jopa 5–10 vuotta. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Myös Riitta Ikosta Mikkelin keskussairaalassa hoitaneet lääkärit pohtivat, voisiko hänen purentavoimaansa mitata.

Ikosen mukaan lääkärit totesivat, etteivät olleet koskaan nähneet vastaavaa voimaa.

– Lääkäri sanoi, että voisit harkita ammatinvaihtoa. Voisit ruveta vetämään rekkoja hampaillasi.

Hampaiden puuttuminen nolottaa

Nyt 60-vuotiaana Riitta Ikonen pystyy vitsailemaan puremisellaan. Toisin oli kaksikymmentä vuotta sitten.

Hän kuvitteli ihmisten syyttävän häntä puuttuvista hampaista.

– Tuntui hirveän nololta. Pelkäsin mennä ihmisten ilmoille. Ajattelin, että ihmiset luulevat, etten hoida hampaitani.

Hampaiden puuttuminen varjostaa myös nauravaisen naisen ilon hetkiä.

– Kun nauraa hohottaa, niin heti tulee mieleen, että käsi pitää laittaa suun eteen.

Ikonen ei voi myöskään rouskutella ilman poskihampaita porkkanaa tai näkkileipää. Puremisesta johtuva tinnitys puolestaan valvottaa häntä öisin ja häiritsee hänen päiviään.

Ikonen kieltäytyi Botoxista

2000-luvun puolella Ikoselle tehtiin Mikkelin keskussairaalassa vielä kolmet purentakiskot alaleukaan. Yle on nähnyt Ikosen hoitoon liittyvät potilaskertomukset.

– Kun vuosien saatossa hampaat vähenivät, kiskoistakin tuli niin pienet, etteivät ne pysyneet paikallaan. Pelkäsin, että tukehtuisin kiskoon yöllä, Ikonen sanoo.

Kliininen opettaja Outi Huhtela Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että purentakiskojen käytöstä voi olla myös haittaa. Video: Antti Karhunen / Yle

Ikonen turvautuu lihasrelaksantteihin silloin, kun leuat ovat kunnolla jumissa. Kipulääkkeitä hän käyttää vain, kun kipu on sietämätöntä.

Lihakset lamauttavasta botuliinitoksiinista eli tuttavallisemmin Botoxista hän kieltäytyi.

– Sitä pitäisi käyttää jatkuvasti. Tuntuu ihan hirveältä, että pitäisi myrkkyä laittaa elimistöön.

Hammaslääketieteen kliinisen opettajan Outi Huhtelan mukaan lihasten rentouttamiseen voi riittää yksi Botox-pistos, joka toimii alkusysäyksenä muulle tehokkaalle hoidolle. Botoxin vaikutus kuitenkin häviää kolmessa kuukaudessa.

Päämääränä säilyttää loput hampaat

Fysioterapiasta on ollut Ikoselle aiemmin hyötyä. Sitä ei ole kuitenkaan hänen nykyisen kotikuntansa Heinäveden julkisissa palveluissa tarjolla.

Ikonen yrittää itse rentouttaa lihaksiaan ja voimistella. Hän pyrkii myös vähentämään stressiä tekemällä asioita, joista nauttii, kuten neulomalla ja saunomalla.

Ikonen ei usko saavansa koskaan helpotusta tilanteeseensa. Kaikkien hampaiden lähteminen toisi uuden vakavan ongelman, kun tekohampaat pitäisi ottaa yöksi pois suusta.

– Leuat voivat mennä sijoiltaan tai murtua, jos niitä puree ilman hampaita yöllä vastakkain. Toivon, että pärjään näillä hampailla niin pitkään kuin elämää riittää.

Riitta Ikonen kertoo puremisongelmien vaikutuksista elämäänsä. Rentoutuakseen hän muun muassa neuloo sukkia, jotka valmistuvat päivässä tai parissa. Video: Antti Karhunen / Yle