Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan aiemmin marraskuussa hyväksymä raportti Oma Hämeen talouden tilanteesta ei ole mairitteleva.
Tilinpäätösennuste viistää miinuksella suunniteltua enemmän, talouden tunnusluvut osoittavat, että hyvinvointialueen on vaikea selvitä tehtävistään ja Assi-sairaala nostaa investointimenoja.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kertoo Ylelle antamassaan haastattelussa, että Oma Hämeen tilinpäätösennuste tältä vuodelta on painumassa jopa 70 miljoonaa euroa miinukselle. Oma Hämeen on tehtävä uusi ohjelma talouden tasapainottamiseksi.
Tieto siitä, että alijäämä kasvaa jälleen, tuli tämän viikon maanantaina. Kyseistä tietoa tarkastuslautakunnalla ei ollut vielä, kun se laati raporttiaan. Vuoden 2023 alijäämäksi oli arvioitu noin 55,4 miljoonaa euroa.
Arviointimenettely voidaan käynnistää jo nyt
Hyvinvointialueiden talouden toteuttamista arvioidaan neljän tunnusluvun avulla. Jos tunnusluvun kriteeri täyttyy, silloin valtion arviointimenettelyn käynnistäminen on askeleen lähempänä.
Tarkastuslautakunnan raportista uutisoi ensimmäisenä Hämeen Sanomat (tilaajille).
Yhdenkin tunnusluvun kriisirajan ylittyminen voi johtaa arviointimenettelyyn. Tällä hetkellä Oma Hämeessä neljästä tunnusluvusta täyttyvät yhden kriteerit ja kahden kriteerit ovat lähellä täyttyä.
Valtion arviointimenettelyyn voi johtaa hyvinvointialueelle myönnetty lainanottovaltuus tai lisärahoitus, jota on annettu kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana. Valtioneuvosto on myöntänyt Oma Hämeelle muutetun lainanottovaltuuden sekä vuodelle 2023 että vuodelle 2024.
Tämän perusteella valtiolla on mahdollisuus käynnistää Kanta-Hämeen hyvinvointialueen arviointimenettely.
Valtio pysyy tiukkana
Vuosikatteen ja poistojen suhteeseen liittyvä kriteeri sekä negatiiviseksi painuva lainanhoitokate ovat kaksi muuta tunnuslukua, jotka tarkastuslautakunnan mukaan uhkaavat täyttyä tämän vuoden tilinpäätöksen ja ensi vuoden talousarvioraamin perusteella.
Neljäs tunnusluku liittyy alijäämän kattamiseen. Jos sitä ei pysty hoitamaan määräajassa, myös silloin valtiolla on mahdollisuus aloittaa arviointimenettely.
Vaikka jo yhden tunnusluvun notkahtaminen voisi johtaa valtion ruuvipenkkiin, tarkastuslautakunta muistuttaa, että se ei ole automaatio. Valtiovarainministeriö voi käyttää asiassa harkintavaltaansa.
Valtiolla on kuitenkin tilanteeseen tiukka asenne. Kolmen kansliapäällikön keskiviikkona (22.11.) päivätyn kirjeen mukaan valtiolla ei ole mitään aikeita antaa hyvinvointialueille pidempää aikaa alijäämien kattamiseen. Alijäämät on katettava viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä.
Kolmen ministeriön kansliapäälliköt vetoavat kirjeessä Suomen julkisen talouden tilaan ja hallituksen talousohjelmaan. Kertyneiden alijäämien kattamisvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa arviointimenettelyn käynnistymiseen.
Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue arvioivat, onko hyvinvointialueella edellytyksiä järjestää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen palvelut ja selvitä tehtävistään. Jos edellytyksiä ei ole, nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialuetta uhkaa pakkoliitos.
Palveluverkon käsite määriteltävä
Tarkastuslautakunnan mukaan hyvinvointialueella on jo nyt vaikeuksia tasapainottaa talouttaan. Täksi vuodeksi asetetut tavoitteet eivät ole täyttyneet.
Yksi osa talouden tasapainottamista on palveluverkkoselvitys, jonka periaatteista päätetään joulukuussa ja varsinainen leikkauslista tulee pöydälle maaliskuussa.
Tarkastuslautakunta ei ota kantaa talouden väliarviointiraportissaan toimipisteiden ja palvelujen sijaintiin tai konsernirakenteen tarkoituksenmukaisuuteen.
Se kuitenkin pitää tärkeänä, että palveluverkon käsite määritellään täsmällisesti ennen kuin palvelujen laajuuteen, sijaintiin, toimipisteisiin tai konsernirakenteeseen tehdään muutoksia.