Torstaina valmistuneiden uusien valtionosuuslaskemien mukaan Kouvola on säästymässä ensi vuoden osalta suurien lisäsäästöjen etsimiseltä.
Hetken aikaa näytti siltä, että viime viikolla ilmoitetut valtionosuuksien leikkaukset olisivat tarkoittaneet Kouvolalle 6,4 miljoonan euron lisäsäästöjen etsimistä. Ensi vuoden osalta suurilta lisäsäästötoimenpiteiltä vältytään Kouvolan talousjohtajan Hellevi Kunnaksen mukaan.
– Tilanne palautui suunnilleen ennalleen valtion tällä viikolla tekemien toimenpiteiden ansiosta, toteaa Kunnas.
Valtiovarainministeriö ilmoitti yllättäen viikko sitten uusista kuntien valtionosuuksien leikkauksista, joiden summa oli 415 miljoonaa euroa.
Päätös olisi tarkoittanut lukuisten Suomen kuntien valtionosuuksien merkittävää pienenemistä. Tällä viikolla Suomen hallitus kuitenkin päätti tulla vastaan asiassa ja lykkäsi leikkauksia.
Uuden päätöksen myötä Kouvolan valtionosuudet ensi vuodelle ovat 800 000 euroa heikommat kuin mitä on arvioitu. Valtionosuudet ovat nyt yhteensä 4,9 miljoonaa euroa miinuksella. Miinusmerkkiset valtionosuudet ovat seurausta soteuudistuksen aiheuttamista kuntarahoituksen muutoksista. Kouvola on maksamassa niitä takaisin valtiolle eniten Suomen kunnista.
Tuleviin vuosiin etsitään valtiolta lisärahaa
Vuosien 2025–2027 taloussuunnitelmiin on Kouvolan osalta tulossa 5–6 miljoonaa heikommat valtionosuudet kuin on mitä kaupungin taloussuunnitelmissa on ennakoitu.
– Näiden vuosien valtionosuuksiin odotamme valtion toimenpiteitä kompensaation suhteen, sanoo Kunnas.
80 000 asukkaan Kouvola on ollut tänä vuonna vaikeassa taloustilanteessa. Alue on kärsinyt suurista irtisanomisisista muun muassa Stora Enson ja Fazerin tehtailla. Kunta on pyrkinyt tekemään säästöjä kaikilla sektoreilla.
Taustalla soteuudistuksen ”hännät”
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo Kuntalehdessä, että kuntakentällä ollaan tyytyväisiä siihen, että valtiovarainministeriössä valmisteltiin nopeasti toimenpiteet, joilla alkuperäisiä leikkauksia lykättiin alkamaan vasta vuodesta 2025 eteenpäin.
Karhusen mukaan leikkaukset ovat peräisin viime hallituskaudella soteuudistuksen yhteydessä säädetystä lainsäädännöstä ja ”sen toimeenpanon hännistä”. Suurusluokaltaan leikkaustarve on niin iso, että sillä on Karhusen mukaan hyvin negatiiviset vaikutukset kuntien talouteen.