Useat hyvinvointialueet joutuvat etsimään lisäsäästöjä jopa kymmenien miljoonien edestä suunniteltujen säästötoimien lisäksi.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan jopa kolmannes kaikista hyvinvointialueista on tulkinnut virheellisesti valtion rahoituksen kasvua vuodelle 2026. Osa alueista on olettanut saavansa enemmän rahaa, ja siksi talouden sopeuttamistarve on jäänyt pienemmäksi.
– Ikävä kyllä aika moni alue on näitä olettamuksia tehnyt, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen.
Lain mukaan hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon niin, että alijäämät on katettu vuoteen 2026 mennessä. Jos näin ei tapahdu, valtio voi aloittaa arviointimenettelyn, joka voi johtaa jopa hyvinvointialueiden liittämiseen toisiinsa. Siksi hyvinvointialueet tekevät nyt mittavia talouden tasapainottamisuunnitelmia.
Ministeriössä huomattiin, että osa tasapainottamisohjelmista ei ole realistisia.
– Me emme tule hyväksymään sellaisia talouden tasapainottamissuunnitelmia, joissa on jotain oletuksia vuoden 2026 rahoituksen korjaamisesta, sanoo Ahonen.
Ahosen mukaan kyse on varovaisuusperiaatteesta, sillä kenelläkään ei voi olla vielä tietoa, miten suurista summista puhutaan vuonna 2026, sillä se määräytyy ensi vuoden tilinpäätösten perusteella.
– Ihan ilkeyttämme me ei tätä tehdä, vaan siksi, että tietoa ei ole riittävästi vielä.
Ministeriön kansliapäälliköt lähettivät hyvinvointialuejohtajille viime viikolla kirjeen, jossa kehotettiin tekemään uudistuksia kiireellisesti:
”Osaava henkilökunta ja raha eivät maassa riitä nykyisen palveluverkon ylläpitoon. Onkin syytä löytää ratkaisut, joilla asukkaille voidaan turvata palvelujen saanti ja myös kokemus turvallisuudesta uudessa tilanteessa samalla, kun ns. seinistä on käytännössä pakko säästää.”
Samalla he viestivät, että alueilla on turha odottaa, että tiukkana pidettyyn alijäämien kattamisvelvoitteen aikarajaan olisi tulossa huojennusta. Siihen ei ole ”Suomen julkisen talouden tila ja hallituksen talousohjelma huomioon ottaen edes edellytyksiä”.
Alueilla säästövaateita pidetään absurdeina
Yksi rahoitusta väärin tulkinneista alueista on Kanta-Häme. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kommentoi kansliapäälliköiden kirjettä heti tuoreeltaan viestipalvelu X:ssä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on aloittanut jo yhden talouden tasapainottamisohjelman, toisesta päätetään pian. Naukkarisen mukaan tämäkään ei riitä rahoitusvajeen kattamiseksi. Ministeriön kannustuskirjeen jälkeen menoja pitäisi leikata vielä lisää kymmeniä miljoonia euroja.
– Jos me toteutettaisiin nämä menoleikkaukset eli saataisiin talous lain tarkoittamassa ajassa tasapainoon, niin vastaan tulisi jo toinen lainsäädäntö, jossa on erilaisia mitoituksia ja hoitotakuita. En usko, että yksikään alue pääsee tasapainoiseen tilaan vuoden 2026 loppuun mennessä, sanoo Naukkarinen.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategia- ja hallintojohtaja Kaisa Heino kommentoi myös kansliapäälliköiden kirjettä turhautuneesti.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue sai kuulla ministeriön tulkinnasta hetkeä ennen kokousta, jossa käsiteltiin isoa sopeutuspakettia. Hyvinvointialue oli tekemässä kolmelle vuodelle 60 miljoonan euron sopeutusta, mutta ministeriön tulkinnan jälkeen sopeutustarve onkin 90 miljoonaa euroa.
– Kokoluokassaan 30 miljoonan euron lisäys tarkoittaa sitä, että 30 prosenttia sosiaalipalveluista tai terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista ajettaisiin alas. Tai seitsemän kertaa pelastustoimen palvelut alas, sanoo Heino.
Heino pitää absurdina ajatusta, että hyvinvointialue pystyisi tekemään näin mittavia säästöjä lyhyessä ajassa. Jos 90 miljoonaa laskettaisiin henkilöstökuluina, se tarkoittaisi, että 5 300 työntekijästä 1 800 pitäisi laittaa pihalle. Tätä hyvinvointialue ei kuitenkaan ole tekemässä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan ministeriön ohjeistuksessa voisi olla parantamisen varaa.
– Jos ainakin kahdeksan aluetta on tulkinnut rahoituksen toisella tavalla, niin ehkä ohjeistuskaan ei ole ollut kovin selkeä ja tulee viime tingassa.
Leskinen toivoo, että ministeriössäkin ymmärrettäisiin, että näin valtavia sopeuttamisia ei tehdä toimintaa tehostamalla vaan supistamalla.
Haastattelun jälkeen Kaisa Heino viestitti summien tarkentuneen tilintarkastajan käytyä niitä läpi. Etelä-Karjalan kokonaissopeuttamisvaade onkin 120 miljoonaa euroa 90 miljoonan euron sijaan. Tasapainotusohjelmaan tuli siis yhteensä 60 miljoonaa euroa lisää sopeutettavaa.
Sairaala- ja päivystysverkkoon tulossa muutoksia
Ministeriöiden kansliapäälliköt muistuttavat kirjeessään, että valtio kantaa myös vastuunsa uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee suurta kansallista palvelureformia, jossa suunnitellaan muun muassa palvelutuotannon yksityiskohtia koskevan sääntelyn purkamista.
Lisäksi meneillään on selvitys koko maan kattavasta sairaala- ja päivystysverkosta. Selvitystyö päättyy vuoden loppuun mennessä.
– Nyt pitäisi kansallisesti vihdoin saada ratkaistua, mikä on riittävä määrä sairaaloita, mikä on riittävä etäisyys sairaalasta ja millainen on sairaaloiden työnjako, sanoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen.