Yleensä espoolainen Soile Nysten, raisiolainen Marko Tuliniemi ja hämeenlinnalainen Harri Kortesalo ovat säästeliäitä sähkön kanssa. Tänään perjantaina eletään kuitenkin hullua sähköpäivää, kun norjalaisyhtiön järjestelmävirhe romahdutti pörssisähkön hinnan.
Siitä otetaan tänään ilo irti.
– Ajateltiin mennä saunaan oikein pitkällä kaavalla. Sitten mennään ulkoporeammeeseen, Nysten kertoo.
– Ensi yöksi on luvattu kymmenen astetta pakkasta. Hyötykäyttöä, kun laittaa betonilattiaan lämpöenergiaa talteen tänään, kun sähkö on halvempaa, Tuliniemi sanoo.
– Legionellakuumennus menee ehkä tänään päälle, Kortesalo arvelee.
Kysyimme suomalaisilta, miten he aikovat ottaa ilon irti pörssisähkön hinnasta, joka on negatiivinen tänään iltapäiväkahdesta iltayhteentoista.
Vastaus oli jopa yllättävän kansallinen: sauna, uuniruokaa, pyykit koneeseen ja lattialämmitys päälle.
Kokosimme saamamme yli 400 vastausta yhteen ja annoimme ne tekoälyn käsiteltäviksi. Voit lukea ohesta toimittajan tarkastamat ja hyväksymät tiivistelmät vastauksista.
Kuluttajalle sähköenergian negatiivinen hinta tarkoittaa perustapauksessa sitä, että sähköä myyvä yhtiö hyvittää asiakkaalle laskussa noiden tuntien aikana kulutetusta sähköstä spot-hinnan, eli tänään -50 senttiä kilowattitunnilta.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että esimerkiksi noin 1,5 kilowattia kuluttavan kahvinkeittimen pitäminen päällä tunnin ajan alentaa sähkölaskua noin 75 senttiä.
Sähköä myyvillä yhtiöillä on usein käytössään sopimuksissa marginaali, jonka ne itse ottavat energian myymisestä. Joissain sopimuksissa voi olla mukana myös ehto, jonka mukaan sähkön hinta ei voi laskea alle nollan euron.
Ennen sähkö tuli seinästä – niin nytkin mutta eri lailla
Viime vuonna suomalaisten suhde sähköön muuttui. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi sähkömarkkina heilahti asentoon, jossa sähköyhtiöt ryhtyivät tarjoamaan kuluttajille hetken pääasiassa pörssisähkön hintaan sidottuja sopimuksia.
Myös Tuliniemi opetteli elämään uudessa ajassa.
– Kun oli tottunut siihen, että sähkö tulee seinästä, sen hintaa ei tarvinnut seurata. Nyt aika hyvin osaa varautua, kun katsoo säätä ja milloin tuulee, Tuliniemi sanoo.
Tuliniemi käyttää ilmalämpöpumpulla ja suoralla sähköllä lämpenevässä omakotitalossaan automatiikkaa, joka ajastaa lämmityksen edullisempiin aikoihin. Silti lämmityksen hintaa tulee seurattua useamman kerran viikossa.
– Kyllähän järjestelmä on tietyssä mielessä rikki. Ymmärrän pienen heilumisen, mutta että tuollainen euro kilowattitunnilta. Siihen ei ole totuttu ja joku tolkku voisi olla, Tuliniemi ajattelee.
Raisiolainen myöntää kokevansa toisinaan voimattomuutta uudessa sähkömaailmassa.
– Täytyy ymmärtää, että sähköyhtiöt ovat bisneskoneita. Mutta kun on sähkön siirtomonopoli ja energian hinta tulee pörssistä, sitä miettii, että millä tämä torppa sitten pitäisi lämmittää?
Harri Kortesalo on samaa mieltä sähkömarkkinan tilasta. Kuluttajan on vaikea tehdä arkeensa valtavia muutoksia, joilla kykenisi vaikuttamaan energiankäyttöönsä.
– Lämmitys vie paljon energiaa, eikä pyykkiä voi pestä sen enempää kuin sitä on. Jotenkin tuntuu, että riski on ulkoistettu kuluttajalle. En voi olla tällä viikolla lämmittämättä taloa, Kortesalo sanoo.
Pörssisähköllä omakotitaloaan lämmittävän Kortesalon mielestä sähkön hintaa olisi hyvä säädellä nykyistä tiukemmin, jotta ainakin kuluttajat voisivat välttyä suurilta hintapiikeiltä.
– Eihän siinä ole mitään järkeä, että on mahdollista tehdä sähköä hintaan -50 senttiä.
Mitä ajatuksia sähkön hinta herättää? Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23:een asti.