Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Alaikäiset venäläiset etsivät nyt hädissään töitä Suomesta – itärajan sulkeminen teki monista nuorista rahattomia

Rajanylityspaikkojen sulkeminen vaikeuttaa monien Suomessa opiskelevien venäläisnuorten taloudellista tilannetta, kun käteisen hakeminen Venäjältä ei onnistu.

Aleksandr Ulianov, Nastja Ianushkevich ja Vera Makvits kertovat surevansa rajanylityspaikkojen sulkemista. Video: Ari Haimakainen / Yle

Kun Suomi runsas viikko sitten kertoi sulkevansa Kaakkois-Suomen ja Niiralan rajanylityspaikat, 16-vuotiaat Vera Makvits ja Nastja Ianushkevich ymmärsivät, ettei aikaa ole hukattavaksi.

– Heti kun kuulimme uutisesta, lähdimme Venäjälle tapaamaan vanhempiamme ja hakemaan tarvittavia tavaroita ja rahaa, Ianushkevich kertoo.

Pietarista kotoisin olevat nuoret opiskelevat ensimmäistä vuotta Tohmajärven lukiossa Pohjois-Karjalassa. Rajanylityspaikkojen sulkeminen on heille kova isku.

Venäläiset pankkikortit eivät toimi Suomessa, minkä takia he ovat säännöllisesti käyneet hakemassa käteistä Venäjältä. Nyt se ei onnistu ainakaan kuukauteen.

Nuoret ovat jo varautuneet viettämään joulun keskenään Suomessa.

– Ensimmäisenä päivänä vanhemmat itkivät ja olivat hyvin huolissaan. Emme tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, Makvits kertoo.

Rajanylityspaikkojen sulku hämmentää opiskelijoita

Suomessa opiskelee arviolta tuhansia Venäjän kansalaisia.

Opetushallituksen tilastopalvelun tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2021. Tuolloin Suomen lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa opiskeli yli 6 200 Venäjän kansalaista.

Pohjois-Karjalassa venäläisiä opiskelee tällä hetkellä muun muassa ammattiopisto Riveriassa. Oppilaitoksen noin 7 000 opiskelijasta Venäjän kansalaisia on 570.

Riverian opiskelijahuollon asiantuntija Anu Häikiö kertoo, että rajanylityspaikkojen sulkeminen on herättänyt paljon huolta.

– Opiskelijamme ovat olleet todella hämmentyneitä. He miettivät, miten jatkaa opintoja vai kannattaako opinnot keskeyttää, voiko mennä Venäjälle ja jos menee, niin pääseekö takaisin, Häikiö kuvaa.

Kolme venäläistä lukionuorta, poika ja kaksi tyttöä, istuvat pöydän ääressä Tohmajärven kirjastossa.
Nastja Ianushkevich (vas.) ja Vera Makvits kertovat viettävänsä joulun yhdessä Tohmajärvellä, mikäli eivät pääse matkustamaan kotiin Venäjälle. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Suurin huoli on toimeentulosta

Ammattiopisto Riveria on järjestänyt tukea venäläisille opiskelijoilleen.

Oppilaitos on muun muassa linjannut, ettei opiskelija-asuntoloita suljeta loma-ajaksi, kuten tapana on ollut.

Lisäksi venäläisille opiskelijoille on järjestetty tilaisuuksia, joissa he ovat voineet keskustella ja kysyä itärajan tilanteesta.

Riverian palveluneuvoja Arina Kyläkorpi kertoo, että päällimmäisenä opiskelijoilla on huoli toimeentulosta. Moni etsii nyt kuumeisesti töitä saadakseen rahaa.

– He ovat huolissaan, miten saavat ostettua ruokaa koulun loma-aikana, Kyläkorpi kertoo.

Hänen mukaansa vain aniharva opiskelija on kuitenkaan keskeyttänyt opintojaan.

– Venäjälle on kova kaipuu ja ikävä, mutta kyllä he tänne jäävät. He ovat hyvin sitoutuneita opintoihin.

Riverian palveluneuvoja Arina Kyläkorpi Riverian uuden päätalon sisäaulassa.
Arina Kyläkorven mukaan venäläisille opiskelijoille järjestetyissä tilaisuuksissa on puhuttu rajanylityspaikkojen sulkemisen aiheuttamista ongelmista. Politiikasta opiskelijat usein vaikenevat. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Haaveena joulu Pietarissa

Tohmajärven lukiossa opiskeleva Aleksandr Ulianov, 17, pitää päivänselvänä, että hänen tulevaisuutensa on Suomessa. Unelmana on päästä lukion jälkeen opiskelemaan eläinlääkäriksi.

Mutta jouluksi Ulianov haluaisi päästä Pietariin.

– Isoäidilläni on syöpä, ja minun pitää päästä tapaamaan häntä.

Mikäli Suomen rajanylityspaikat ovat joulun alla edelleen suljettu, Ulianov aikoo matkustaa Venäjälle Viron kautta, vaikka se tarkoittaakin moninkertaista matka-aikaa suorimpaan reittiin verrattuna.

Ulianovin onneksi hänen äitinsä asuu tätä nykyä Suomessa ja pystyy auttamaan raha-asioissa.

Riverian opiskelijahuollon asiantuntija Anu Häikiö kertoi venäläisten opiskelijoiden haasteista rajan sulkeutuessa.
Ammattiopisto Riverian palveluneuvoja Anu Häikiö kertoo, että opiskelijoille on tarkoitus järjestää ensi viikolla työnhakupaja, jossa heitä autetaan löytämään töitä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Itärajan tilanteesta tiedottaminen on ollut hankalaa

Aleksandr Ulianov kertoo saaneensa tietoa itärajan tilanteesta Yleltä ja Telegramista.

Tiedon saantia helpottaa, että Ulianov ymmärtää suomea.

Ammattiopisto Riverian palveluneuvoja Arina Kyläkorpi kertoo tiedottamisen olleen haastavaa, sillä rajanylityksen käytännöt ovat muuttuneet nopeasti.

– Tilanne on ollut välillä sekava. Saattaa olla, että aamulla on ollut eri tieto kuin illalla.

Esimerkiksi tämän jutun teon aikana Niiralan ja Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen sulku lyhentyi helmikuulta joulukuulle. Perjantaina tieto oli, että suljetut raja-asemat ovat kiinni 23. joulukuuta asti.

Osa Riverian opiskelijoista on kotoisin yli tuhannen kilometrin päästä, joten heidän on vaikea reagoida muuttuviin säännöksiin nopeasti.

Opiskelijahuollon asiantuntija Anu Häikiö katsoo, että opiskelijoiden pitäisi saada tietoa myös heidän omalla äidinkielellään eli venäjäksi.

– Opiskelijoiden on hyvä ymmärtää, mitä Riveria linjaa, mihin he voivat itse vaikuttaa ja mistä he saavat apua ja tukea. Kirjallinen viestintä suomen kielellä ei riitä.

Millaisia ajatuksia uutinen herätti? Aiheesta voi keskustella 25.11. kello 23 saakka.

Artikkelin kuvateksteihin on 26.11.2023 klo 12.09 korjattu kuvassa esiintyvien henkilöiden nimet.