Suomi joutui reagoimaan, kun Venäjä alkoi ohjata turvapaikanhakijoita Suomen itärajalle. Ensin hallitus sulki Kaakkois-Suomessa neljä raja-asemaa.
Nyt ainoana avoinna olevalle raja-asemalle Raja-Jooseppiin tulee edelleen turvapaikanhakijoita. Tulijoita on tosin aiempaa vähemmän, ainakin toistaiseksi.
Yhteensä marraskuussa Venäjän kiihtyneen hybridioperaation aikana Suomeen on tullut noin 800 turvapaikanhakijaa.
Venäjän tarkoituksena on horjuttaa Suomea monella tavalla ja viedä huomiota pois Ukrainasta, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.
Suomen tai EU:n tuki Ukrainalle ei Lindtmanin mukaan kuitenkaan vähene, vaan Venäjälle pitää osoittaa konkreettisilla teoilla, että rajan tapahtumat eivät vaikuta.
– EU voisi maksaa 100 000 euroa rauhanrahastoon jokaista rajan ylittänyttä kohden, Lindtman ehdottaa.
EU:n rauhanrahasto on unionin rahasto, joka on perustettu sitä varten, että EU pystyy hallitsemaan lähialueidensa kriisejä. Nyt rahastosta on tuettu Ukrainaa.
Hallitus on tehnyt jo monia päätöksiä itärajan suhteen. Suurin oppositiopuolue SDP tukee hallituksen toimia.
– Eteneminen asiassa on perustellusti vaiheittaista, ja mikäli muiden raja-asemien sulkeminen ei riitä lopettamaan ihmisiä hyväksikäyttävää hybridioperaatiota, silloin hallituksen pitää arvioida mahdollisuudet sulkea myös Raja-Jooseppi, Lindtman sanoo.
Suurempia soraääniä ei ole kuulunut muualtakaan oppositiosta. SDP:ssä on pohdittu, millaisessa tilanteessa rajan voisi sulkea kokonaan.
– Tilanteessa, jossa muut keinot eivät riitä pysäyttämään Venäjän häikäilemätöntä hybridioperaatiota ja perustuslakivaliokunnan sekä eduskunnan rajavartiolaissa asettamat edellytykset täyttyvät, Lindtman määrittelee.
Samoilla linjoilla hän on yhä edelleen.
– Erittäin poikkeuksellissa tilanteissa itärajan voi sulkea kokonaan. Jos Suomen turvallisuus sitä vaatii ja laissa vaaditut edellytykset täyttyvät.
Oikeusvaltioperiaate ja sisäinen turvallisuus ovat puntarissa
Apulaisoikeuskansleri pysäytti hallituksen esityksen sulkea itäraja kokonaan, koska siinä ei riittävästi turvattu turvapaikanhakumahdollisuuksia, joihin kansainväliset sopimukset Suomea velvoittavat. Riittävä mahdollisuus turvapaikanhakuun on vaikea asia ratkaistavaksi.
– Poikkeuksellisessa tilanteessa riittävä mahdollisuus turvapaikan hakemiselle voidaan eduskunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti turvata keskittämällä se väliaikaisesti yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, Lindtman sanoo.
Valtioneuvoston muistion mukaan poliisi pitää todennäköisenä, että maahan pyrkivien turvapaikanhakijoiden mukana Suomeen tulee henkilöitä, jotka voivat vaarantaa sisäisen turvallisuuden. Oikeusvaltion periaatteet ja sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen voivat joutua ristiriitaan.
Antti Lindtmanin mukaan on kyse epäsymmetrisestä tilanteesta Suomen ja Venäjän välillä. Hän sanoo, että Venäjä on autoritäärinen valtio, joka toimii välittämättä kansainvälisistä velvoitteista sekä ihmiskohtaloista, ja pyrkii horjuttamaan Suomen turvallisuutta ja kyseenalaistamaan Suomen asemaa länsimaisena oikeusvaltiona.
– Suomi puolestaan on kansainvälisiiin sopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutunut maa, ja siksi meidän tehtävä on kaikissa tilanteissa huolehtia kansalaisten turvallisuudesta ja tehdä se oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen.Tässä on löydettävä tasapaino, Lindtman sanoo.
– Se, että suojelupoliisin arvion mukaan maahan voi tulla vaarallisia henkilöitä, on yksi lisäperuste ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
SDP ei kannata laajaa elvytystä
Talouspolitiikassakaan SDP ei irrottele, mutta Lindtman näkee rakennusalan ahdingossa vaaran laajempiin vaikeuksiin taloudessa.
– Kiireellisin korjausliike tarvitaan rakentamisen syöksykierteen katkaisemiseksi. Jos mitään ei tehdä, se tarkoittaa konkursseja, matalampaa työllisyyttä, vähemmän asuntoja ja pitkällä tähtäimellä kalliimpia asuntoja ja vuokria. Vaikka talous heikkenee, yleinen elvytys ei sovi tähän tilanteeseen, Lindtman arvioi.
Ensi viikolla puolue julkaisee varjobudjettinsa. Puheenjohtajan mukaan julkista taloutta on välttämätöntä vahvistaa.
SDP:n varjobudjetti keskittyy Lindtmanin mukaan siihen, että valtio ottaisi vähemmän velkaa – siis noin 400 miljoonaa euroa vähemmän.
– Tasapainottaisimme valtiontaloutta vähintään yhtä paljon kuin hallitus, mutta sopeutusten taakan jakaisimme tasapainoisemmin, jotta leikkaukset eivät kasaudu vain pieni- ja keskituloisten suomalaisten harteille. Panostaisimme osaamiseen ja tässä suhdannetilanteessa vaikuttaviin aitoihin kasvutoimiin. Ilmastotavoitteista ja luonnonsuojelusta emme tinkisi, Lindtman linjaa.
Katso koko Ykkösaamun lähetys tästä tai Yle Areenasta.
Juttua korjattu 25.11. klo 11.46: muutettu 400 000 miljoonaa muotoon 400 miljoonaa.