Jyväskylän sairaala Novan henkilökunta on luovuttanut tänään kello kolmelta iltapäivällä adressin Keski-Suomen hyvinvointialueen johdolle. He kertovat päivystyksen kuormituksen ylittäneen sietokyvyn. Henkilökunta kuvailee addressia hätähuudoksi.
Adressin allekirjoitti 278 henkilöä, ja sitä vastaanottamassa olivat hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet, johtajaylilääkäri Heikki Miettinen sekä vs. sairaalapalveluiden vastuualuejohtaja Anne Pihl.
Akuuttilääkäri Ossi Hannulan mukaan päivystyksen ruuhkautunut tilanne on nyt niin vakava, että hoitohenkilökunta pelkää potilaiden kuolevan tai saavan haittatapahtumia. Hän luovutti adressin kiittäen johtoa toimista ja suunnitelmista, mutta sanoi samalla toivovansa, että tilanne ei johda kenenkään kuolemaan.
Potilasturvallista hoitoa ei voida Hannulan mukaan nyt kertakaikkiaan tarjota, koska potilaita ei saada jatkohoitoon päivystyksestä. Enimmillään potilaita on ollut kolmisenkymmentä yön jälkeen odottamassa jatkoa.
Potilaat saattavat joutua olemaan kymmeniä tunteja, pahimmillaan yli kaksi vuorokautta päivystyksessä. Hoitoa odotetaan kapeilla paarisängyillä.
Päivystyksessä hoidetaan niin sairaita tai vammautuneita potilaita, että aika ajoin joku kuolee päivystykseen. Suurin osa kuolevista menehtyy jatkohoidossa, mutta koska päivystyksen kiireet nostavat tutkimusten mukaan kuolleisuutta, Hannula arvioi, että jos tilanne ei olisi niin ruuhkainen, kymmentä kuolevaa kohden 2-3 olisi voitu pelastaa.
Myös johto huolissaan
Adressin vastaanottajat kertoivat tilaisuudessa yhdessä tuumin jakavansa henkilöstön huolen, pitävänsä tilannetta vakavana ja tiedostavansa kyllä kuinka raskas kuormitus päivystyksessä on.
Adressissa vedotaan useampaan tutkimukseen, joista yhden mukaan kuolleisuus päivystyspotilaiden keskuudessa kasvaa tasaisesti sen jälkeen, kun päivystyksessä vietetty aika on ylittänyt viisi tuntia.
Päivystystä ei ole suunniteltu tämänhetkiseen tilanteeseen. Kahdellekymmenelle voimakkaasti apua tarvitsevalle vuodepotilaalle on käytössä vain yksi vessa ja koska päivystys on aina käynnissä, ympäristö on potilaalle hyvin kuormittava.
– Siellä on aina valot päällä, aina meteli ja siellä ei saa ruokaa ainakaan oikeana ruoka-aikana, Hannula kuvailee.
Tietosuojasyistä Hannula ei voi sanoa, että onko joku kuollut suoraan päivystyksen ruuhkan vuoksi, mutta sen hän voi sanoa, että viime vuoden aikana haittavaikutusilmoituksia on tehty todella paljon. Ruuhka lisää hoitovirheitä.
Kun potilaat eivät pääse jatkohoitoon, heidän hoitoonsa joudutaan käyttämään Hannulan mukaan päivystyksen lääkäreiden ja hoitajien aikaa, mikä suoraan viivästyttää uusien potilaiden tutkimusta ja hoitoa. Samasta syystä verinäyttenotot viivästyvät ja jono röntgeniin kasvaa.
Henkilökunta kriisissä
Ruuhka ja pelko potilaiden puolesta on myös sairaalan väelle erittäin raskasta.
– Toinen huoli on se, että että meidän henkilökunta ei vain kerta kaikkiaan jaksa, Hannula huokaa.
Hannula kertoo monen tekevän nyt osa-aikaista työtä, koska täyttä työaikaa ei raskaissa olosuhteissa jaksa tehdä. Toisaalta henkilökunta tekee myös runsaasti ylitöitä pakon edessä, sekä usein vuoronvaihtoja. Niistä maksetaan lisäkorvaus, mutta Hannulan mukaan päivystyksessä ollaan nyt niin äärirajoilla, että lisäkorvauksista huolimatta vuoroja ei haluta tehdä.
– Päivystys toimii kuitenkin pitkälti sen varassa, että ihmiset venyvät ja paukkuvat, mutta silloin ei voi hoitaa potilaita asianmukaisesti, Hannula sanoo.
On pitkiä aikoja, jolloin yhdellä hoitajalla saattaa olla pitkälle toistakymmentä potilasta yhtä aikaa vastuullaan. Se on paljon, sillä kuten Hannula muistuttaa, päivystyspotilas on aina akuutisti sairas.
Johdon edustajat kertoivat tilaisuudessa, että perimmäinen syy pahoihin ongelmiin on vaikea henkilöstöpula ja toimia suunnitellaan, että hyvinvointialueesta tulisi houkuttelevampi työpaikka.
Harmaantuva Suomi
Ongelmien taustalla on Hannulasta pitkään jatkunut kehitys, joka on nyt levinnyt käsiin.
Harmaantuvassa Suomessa on yhä enemmän huonokuntoisia vanhuksia, mutta vuosia on ajateltu että heidän paras paikkansa on kotona, missä hoitaja käy päivittäin tai useammin heitä katsomassa. Laitos- ja vuodepaikkoja on sen vuoksi vähennetty valtavasti.
Kun vanhus sitten saapuu päivystykseen, vuodepaikkoja ei riitä jatkohoidossa. Ihmisiä saatetaan myös kotiuttaa liian aikaisin, jolloin he päätyvät usein takaisin päivystykseen. Ihmisiä kotiutetaan juuri päivystyksen ruuhkan purkamiseksi, mutta se voi myös osaltaan aiheuttaa sitä.
Vastuualuejohtaja Pihlin mukaan erikoissairaanhoidosta kotiutettujen 30 vuorokauden sisällä takaisin sairaalaan palaavien määrä on ollut nousussa ja oli viime kuussa 22 prosenttia.
Vuodepaikat jatkohoidossa eivät ole edes täydellä kapasiteetilla käytössä, sillä henkilökuntapulan vuoksi merkittävä osa sairaalan vuodepaikoista ei ole käytössä.
Tähän tiivistyy Hannulasta yksi isoista ongelmista. Siinä missä muilla osastoilla voidaan sanoa, että heidän miehityksellään sinne voidaan ottaa vain tietty määrä potilaita, päivystyksessä ei ole sellaista mahdollisuutta, vaan kaikki hoitoa tarvitsevat pitää ottaa vastaan vaikka se olisi tuplasti yli kantokyvyn.
Ratkaisuksi hanuriosasto?
Pihl kertoi tiedotustilaisuudessa, että sairaala Novaan suunnitellaan asian helpottamiseksi venymiseen tarkoitettua niin sanottua hanuri- tai haitariosastoa, 12-paikkaista osastoa jonne päivystykseen jatkoa odottavat potilaat sijoitettaisiin. Muilla osastoilla on jo valmiiksi ylipaikkoja käytössä.
Niin sanotusta ruuhkahuipusta on tullut jatkuva tila, mikä vaarantaa monilla tavoin päivystyksen perustehtävät.
– Sanotaan, että meille tulee esimerkiksi kuusi potilasta nokkakolarista, niin jos meillä on 130% kuormitus ennen sitä, niin miten me nämä kuusi voimakkaasti vammautunutta potilasta pystymme hoitamaan?
Sama huoli on hyvinvointialueen johdolla. Heillä ei ole vastausta siihen, mitä päivystyksessä tehtäisiin, jos suuronnettomuus tai jokin muu asianlaita romauttaisi päivystyksen kyvyn hallita välttävälläkään tasolla potilaiden hoito.
Adressin tarkoitus on olla hätähuuto, joka saisi hyvinvointialueen johdon ja päättäjät ymmärtämään, millainen kriisi päivystyksessä on käynnissä. Hannula uskoo, että kaikilla on kuitenkin yhteinen halu tarjota käytössä olevilla resursseilla mahdollisimman hyvää hoitoa kaikille. Ratkaisut eivät kuitenkaan ole nopeita tai yksinkertaisia.
– En keksi mitään sellaista isoa rakenteellista muutosta, mikä voitaisiin toteuttaa tänään tai tässä kuussa, Hannula sanoo.
Ainoa nopea ratkaisu hänestä olisi, että osastojen olisi pakko ottaa potilaat päivystyksestä ylipaikoille jatkohoitoon.
– On erittäin todennäköistä, että siellä osastolla tapahtuu paljon vähemmän haittaa sille potilaalle, Hannula huokaa.
