Rajanylittäjien tulo Itärajalle jatkuu. Eilen sunnuntaina rajan ylitti kolme turvapaikanhakijaa.
Jo viikkoja jatkuneen tilanteen käänteet ovat olleet nopeita, ja moni on saattanut pudota kärryiltä. Kokosimme vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin.
Mitkä ovat viimeisimmät käänteet?
Hallitus sulki perjantaina lisää rajanylityspaikkoja. Kiinni laitettiin Kuusamon, Vartiuksen ja Sallan raja-asemat.
Liikenteelle on auki enää Raja-Joosepin rajanylityspaikka Inarissa. Lauantaina sen kautta saapui Suomeen 55 ihmistä.
Hallitus on pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valmis sulkemaan myös Raja-Joosepin ylityspaikan.
– Suomi saa tarvittaessa itärajan, kaikki sen asemat kiinni, ja keskittää turvapaikanhaun muualle kuin itärajalle, Orpo sanoi Pääministerin haastattelutunnilla.
Mistä kaikki sai alkunsa?
Viranomaiset kertoivat Suomen itärajan tilanteesta ensi kertaa pari viikkoa sitten eli marraskuun toisella viikolla.
Rajavartiolaitoksen mukaan Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille oli elokuusta lähtien saapunut poikkeuksellisen paljon ihmisiä, joilla ei ollut tarvittavia matkustusasiakirjoja, kuten viisumia.
Aiemmin Venäjän viranomaiset eivät päästäneet ihmisiä Suomen rajalle, jos matkustusasiakirjat eivät olleet kunnossa.
Tulijoiden määrä kasvoi nopeasti 13. marraskuuta alkaneella viikolla. Siihen mennessä tulijoita oli elokuun jälkeiseltä ajalta noin sata. Viikon kuluessa rajalle alkoi tulla useita kymmeniä päivässä, kun tulijoita oli aiemmin joitain kymmeniä viikossa.
Hallitus alkoi samaan aikaan puhua tapahtumista Venäjän vaikuttamisoperaationa.
Nyt turvapaikanhakijoiden lukumäärä marraskuussa on noussut jo noin 900:een. Muutama päivä sitten pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että tilanne ei ole helpottumassa.
– Päinvastoin, on kasvavassa määrin merkkejä siitä, että tilanne on pahenemaan päin.
Mihin Venäjä tähtää?
Valtionhallinnon mukaan rajan tapahtumissa on kysymys Venäjän organisoidusta toiminnasta. Venäjän viranomaiset kuljettavat tulijoita Suomen raja-asemille.
– Kyse on järjestäytyneestä toiminnasta ja siten kansallisesta turvallisuudesta, Orpo sanoi pääministerin ilmoituksessa torstaina.
Tällainen turvapaikanhakijoiden ohjaaminen naapurimaan rajoille on yksi niin sanotun hybridivaikuttamisen työkaluista.
Hybridivaikuttamisessa pyritään muun muassa horjuttamaan sen kohteena olevan valtion vakautta, päätöksentekokykyä ja sisäistä yhtenäisyyttä. Tyypillisiä keinoja ovat esimerkiksi kyberhyökkäykset tietojärjestelmiin, disinformaation levittäminen ja hyökkäykset infrastruktuuria vastaan.
Mihin Venäjän operaation arvioidaan tähtäävän?
Operaatio sitoo ensinnäkin päätöksentekijöitä ratkomaan tilannetta. Se vie valtiojohdon ja viranomaisten aikaa ja huomiota muista kysymyksistä, kuten avun järjestämisestä Ukrainaan.
Tavoitteena voi olla myös sisäiseen yhtenäisyyteen vaikuttaminen. Poliisihallitus odottaa esimerkiksi mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten lisääntyvän, mikä voi merkitä syvenevää polarisoitumista.
Yhtenäisyyteen vaikuttaminen koskee myös koko EU:ta. Pääministeri Orpo totesi kuluvalla viikolla, että Venäjä on yrittänyt horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä jo vuosia.
Yksi ulottuvuus on informaatiovaikuttaminen. Turvapaikanhakijoita koskevilla tarinoilla ja kuvilla rajalta Venäjä voi yrittää rapauttaa Suomen mainetta.
Mistä rajanylittäjät ovat peräisin?
Valtaosa turvapaikanhakijoista on oleillut Venäjällä maahanmuuttovirasto Migrin mukaan vain lyhyesti. Venäjä on heille kauttakulkumaa EU-alueelle.
Kansallisuuksien kirjo Suomeen saapuvien joukossa on kuitenkin suuri. Turvapaikanhakijoiden joukossa on muun muassa jemeniläisiä, marokkolaisia, irakilaisia, intialaisia, somlialaisia, egyptiläisiä ja algerialaisia.
Erityisen paljon tulijoita on ollut Rajavartiolaitoksen mukaan Syyriasta.
Raja-Jooseppiin saapui sunnuntaina kolme turvapaikanhakijaa.
Voit keskustella aiheesta 27. marraskuuta kello 23 asti.
Muokattu 27.11.2023 kello 8.25: Muokattu rajan yli tulleiden luku: aiemmin lukuna oli noin 950. Lisätty maininta, että luku on marraskuun luku.