Neoliittisella kivikaudella, viisi vuosituhatta sitten nykyisessä Laguardiassa Pohjois-Espanjassa 338 ihmistä päätyi samaan hautaan San Juan ante Portam Latinamin kallionkielekkeen alle.
Kun hauta löytyi tienlaajennustöissä ja arkeologit pääsivät ensi kertaa näkemään vainajat, jotka lojuivat sikin sokin, he päättelivät katselevansa jonkin pikaisen ryöstöretken jälkiä.
Ihmisryhmien välisiä väkivaltaisia kahakoita uskotaan roihahdelleen aikojen alusta asti. Ajatusta kivikaudella käydystä laajasta ja järjestäytyneestä yhteenotosta – suoranaisesta sodasta – sen sijaan pidettiin mahdottomana 1990-luvulla, jolloin San Juan ante Portam Latinamin vainajat tutkittiin ensimmäisen kerran.
Analysoituaan luurankojen vammoja moderneilla forensisilla menetelmillä tutkijat ovat nyt kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että haudatut kuolivat sodassa, ehkä jopa Euroopan kaikkien aikojen ensimmäisessä suursodassa.
Se osoittautui organisoidummaksi ja vaikutuksiltaankin ehkä laajemmaksi kuin tuonaikaisista yhteenotoista on osattu olettaa, Scientific Reports -lehdessä julkaistussa espanjalaisessa tutkimuksessa sanotaan.
Tätä ennen on päätelty, että Euroopan ensimmäinen suuri sota tai pikemminkin ensimmäinen suuri taistelu käytiin Tollensejoen laaksossa nykyisessä Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Saksassa pronssikauden alussa, noin vuonna 1200 ennen ajanlaskumme alkua
Radiohiiliajoitus osoitti San Juan ante Portam Latinamin luiden olevan noin vuosilta 3400–3000 eaa. Tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, Valladolidin yliopiston osteoarkeologi Teresa Fernández-Crespo harmittelee, ettei ajoitusmenetelmä mahdollista sitä tarkempaa aikahaarukkaa.
– Mikään ei todista, etteivät kaikki kuolleet yhdessä taistelussa, mutta emme voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että taisteluja käytiin kuukausien tai jopa vuosien ajan, Fernández-Crespo sanoo El País -lehdessä.
Viime vuosikymmeninä etenkin Euroopasta löytyneet haudat ovat ruokkineet hypoteeseja varhaisista sodista.
Kun yhä useammista haudoista on löytynyt nuolenkärkiä, tutkijat ovat alkaneet epäillä, etteivät ne ehkä olleetkaan saattajien lahjoja vainajien viimeiselle matkalle. Kenties ne olivatkin ruumiiden mukana hautoihin päätyneitä todisteita kuolemaa edeltäneistä taisteluista.
Niinpä myös San Juan ante Portam Latinamin hautaa päätettiin tarkastella uudelleen, tällä kertaa menetelmillä, joita käytetään väkivaltaisten kuolemien tutkimiseen myös tämän päivän rikoksia selvitettäessä.
Sotahypoteesiinsa tutkijat päätyivät sekä vainajien sukupuolen ja heidän vammojensa että haudasta löytyneiden aseiden vuoksi. Piikivisiä veitsiä löytyi 64 ja nuolenpäitä 52. Löytöjen joukossa oli myös kaksi kivikirvestä ja muitakin kivi- ja luuesineitä.
Vaikka haudassa oli myös naisia ja lapsia, valtaosa oli miehiä, etenkin nuorukaisia. Lähes kaikki luiden todistaman väkivallan uhrit olivat miehiä. Heitä oli iso enemmistö myös niistä, jotka olivat selvinneet hengissä aiemmasta haavoittumisesta. Yksi oli ehtinyt parantua jopa kallovammasta.
Tutkijat arvelevat, että väkivalta oli kuolinsyy myös monella sellaisella, jonka luissa se ei näy. Isku sydämeen voi viiltää myös kylkiluuta tai rintalastaa, mutta muisto lävistetyn maksan tai suoliston kuolettavasta verenvuodosta on kadonnut pehmytkudosten maatuessa.
Yleisesti arvioidaan, että jopa puolet väkivaltaisista kuolemista on sellaisia, ettei niistä jää merkkejä luihin, kertoo Teresa Fernández-Crespo.
Kalloissa todettiin 107 vammaa. Useimmat ovat päälaella ja tylppien esineiden aiheuttamia, luultavasti puu- tai kivinuijien, arvelevat tutkijat. Raajoista ja muista ruumiinosista erilaisia vammoja löytyi noin 50.
Kalloissa on myös kymmenkunta jälkeä, jotka vastaavat tarkalleen nuolenkärkien muotoa. Mistään muualta Euroopasta ei tunneta esihistoriallista aluetta, jonka vainajissa olisi yhtä paljon merkkejä nuolien osumista.
Euroopan neoliittisen kivikauden yhteisöt olivat muutamien satojen ihmisten kokoisia. Varhaisilla pelloilla viljeltiin vehnää ja ohraa. Karjaakin oli: lampaita, nautoja ja sikoja.
Tuolta ajalta luiden isotooppeihin jääneet aliravitsemuksen ja anemian merkit kertovat, ettei ruokaa kuitenkaan ollut kaikin ajoin riittävästi.
Kilpailu resursseista saattoi olla syy San Juan ante Portam Latinamin väkivaltaan. Tutkijat päättelevät, että myös populaatiopaineet ja kenties myös kulttuuriset erot esimerkiksi hautaustavoissa saattoivat vaikuttaa sodan leimahtamiseen.
Olemmeko viisaampia vai tyhmempiä kuin kivikauden ihminen? Sitä kysytään Pieleen mennyt historia -podcastsarjassa Yle Areenassa.