Ensi vuonna etenkin pienempien kirjastojen selkokirjahankinnat ovat vaakalaudalla.
Hallitus aikoo poistaa tuen, jolla kirjastot ovat voineet hankkia muun muassa selkokirjoja. Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen poistaminen on osa kulttuuriin kohdistuvia neljän miljoonan euron säästöjä.
Selahaddin Uslu on aina rakastanut kirjastoja, kirjakauppoja ja lukemista. Hän tuli viisi vuotta sitten Suomeen turvapaikanhakijana ja opiskelee nyt ylipistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta.
Kirjastojen selkokirjat ovat Uslulle tärkeitä. Ne antavat kaikille tasavertaisen mahdollisuuden lukea.
– Minusta selkokirjat ovat silta uuteen kulttuuriin. Voi lukea niitä ensin ja tuntee, että pystyy lukemaan suomeksi. Se antaa motivaatiota. Mielestäni selkokirjojen pitää olla kirjastossa.
Selkokirjoja tarvitsee 750 000 lukijaa
Selkokeskuksen arvion mukaan selkokirjoja tarvitsee noin 750 000 henkilöä. He ovat esimerkiksi maahanmuuttajia, heikosti lukevia koululaisia, suomea opettelevia sekä henkilöitä, joilla on luki- tai oppimisvaikeuksia tai kehitysvamma.
Valko-Venäjältä Suomeen kotiutunut Darya Chuiko on käynyt työharjoittelussaan kirjastossa läpi selkokirjavalikoimaa. Hän valitsi niistä parhaat.
– Löysin viisitoista kirjaa, joita voin suositella muillekin: romaaneja, tietokirjoja ja pari runokirjaa. Runoilla on hyvä aloittaa, riittää jos on hetki aikaa lukea.
Poistettavaksi kaavaillulla ostotuella kirjastot ovat voineet hankkia opetus- ja kulttuuriministeriön laatimalta kirjalistalta esimerkiksi selkokirjallisuutta, vähemmistökielillä kirjoitettua kirjallisuutta, lyriikkaa ja draamaa.
Tänä vuonna ostotuki on 861 500 euroa. Kuntakohtainen summa määräytyy asukasluvun perusteella.
Selkokirjat tärkeitä myös suomea vieraana kielenä opiskeleville
Ammattiopisto Tavastian S2-lehtori Katariina Miettinen sanoo, että hänelle opettajana ja hänen opiskelijoilleen selkokirjat ovat todella tärkeitä.
– Tavalliset kirjat ovat kielenoppijoille yleensä aivan liian vaikeita. Jos selkokirjoja ei olisi, jäisivät jäljelle oikeastaan vain lastenkirjat, Miettinen sanoo.
Valtaosa kirjoista hankitaan kirjastosta.
– Kuulostaa surulliselta, että ostotuki poistetaan. Tilaamme oppilaitokseen jonkin verran aikaa kestäviä kirjoja, mutta kirjasto on meille oikea aarreaitta. Lainaan itse sieltä paljon selkokirjoja ja vien opiskelijatkin lainaamaan.
Kärsijänä etenkin pienet kirjastot
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen sanoo, että tuen poisto iskee ennen kaikkea pieniin kirjastoihin.
– On syytä pelätä, että kirjastoihin suunnataan myös muita leikkauksia. Sivistyksellisten perusoikeuksien toteutuminen tulee olemaan uhattuna monessa kunnassa, jossa kirjasto on ainoa kulttuurin tarjoaja.
Manninen ihmettelee leikkauksen ajankohtaa, sillä selkokirjojen tarve on nousussa.
– Suunta on aivan väärä. Esimerkiksi erilaisia luki- ja oppimisvaikeuksia on entistä enemmän, Manninen sanoo.
Selkokirjoja käytetään paljon myös koulujen kirjavinkkauksissa.
Suunnitteilla oleva leikkaus ei vaikuta selkokirjojen kustantamisen tukeen.
Ylelle tätä juttua varten kysymyksiin vastanneet kustantajat kuitenkin kertoivat, että ostotuen poisto vähentäisi myös selkokirjojen kustantamista, koska kirjasto on selkokirjojen suuri ostaja.
Selkokeskus on huolissaan kielellisestä syrjäytymisestä
Myös Kehitysvammaliiton Selkokeskus on ilmaissut huolensa siitä, että nyt säästö kohdistuu heikommassa asemassa oleviin.
– Jos ostotuki poistuu, selkokirjat joutuvat kamppailemaan kirjastojen määrärahoista hittikirjoja vastaan. Heikkenevään lukutaitoon on hankalampi puuttua, kun heikoimmille lukijoille ei ole tarjolla tarpeeksi kirjoja, Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen asiantuntija Ella Airaksinen sanoo.
Airaksisen mukaan moni selkokirjoja tarvitseva ei pysty puolustamaan oikeuttaan lukemiseen.
– Kielellisen syrjäytymisen riski kasvaa.
Artikkelin kommentointi suljettiin ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.