Vihreä siirtymä lupaa Suomeen työtä ja rahaa. Luvassa on muutaman vuoden sisällä jopa 7 000 uutta työpaikkaa.
Moni hanke takkuilee silti pahoin. Tehtaat nousevat herkemmin muualle. Työ ja raha seuraavat niitä.
Tämä juttu kertoo kahdesta tehdashankkeesta, joiden tarina eteni surkeasti.
Toiselta puuttuu ympäristölupa. Toisen houkutteli Yhdysvallat omalle maalleen.
Suomi janoaa akkuja valmistavaa teollisuutta lisää. Maassa on jo kaivoksia ja monta alan tehdashanketta. Alla olevasta kartasta näet, missä tehtaat ja kaivokset sijaitsevat.
Kokemäkeläiseltä tehtaalta puuttuu käynnistyslupa
Kemianjätti BASFin tehdas kiiltelee uutuuttaan lumisessa maisemassa Harjavallan teollisuusalueella. Kaikki on valmista ja sata ihmistä työllistävä tehdas voisi hurahtaa käyntiin jo.
Ympäristölupien saanti tuotti kuitenkin yllätyksen saksalaiselle BASFille. Se rakensi akkumateriaalitehtaan pian kaksi vuotta sitten, mutta ei ole saanut käynnistyslupaa vieläkään.
Ongelma ovat tehtaan sulfaattipitoiset jätevedet. Niitä ei saanutkaan laskea Kokemäenjokeen sellaisena kuin yritys alun perin suunnitteli. Asiaa on käsitelty myös Vaasan hallinto-oikeudessa, joka vaati lupaehtojen tiukentamista.
Akkuteollisuutta edustavan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Hietasen päätelmä tapauksesta on, että vesiensuojelua koskevan lainsäädännön tulkinta on kiristynyt viime vuosina. Samalla lupaehdot ovat muuttuneet huonosti ennakoitavaksi.
– On olemassa useampi tapaus, jossa lupaehdot ovat muuttuneet matkan varrella – ja jopa se, onko lupaa edes olemassa, Hietanen sanoo.
BASFin tehdas sai luvat, rakensi tehtaan ja lupia ei nyt olekaan.
Hietanen on myös Suomen valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja. Yhtiön tarkoitus on luoda Suomeen vahva akkuteollisuus kaivoksineen. Yhtiö on sijoittanut muun muassa Terrafamen kaivokseen ja akkumateriaalitehtaaseen sekä Keliberin litiumkaivokseen Kaustisilla.
Akkualalla BASFin lupalimboa rinnastetaan tapaukseen, jossa Korkein hallinto-oikeus perui Finnpulpin uuden sellutehtaan ympäristöluvan Kuopiossa.
Päätösten taustalla vaikuttaa EU:n laajuinen lainsäädäntö. Vesistöjen tilaa ei saa enää heikentää, pikemminkin päin vastoin.
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta vahvistaa puhelinhaastattelussa, että akkuteollisuuden sukfaattipäästöihin kiinnitetään nyt aikaisempaa enemmän huomiota.
– Käydään rajanvetoa siitä, minkä kokoisia sulfaattipäästöjä vesistöihin voi laskea, Hukkinen sanoo.
Janne Hukkinen arvelee, että BASFin ja Finnpulpin lupaongelmat eivät jää viimeisiksi.
– Kun vihreää teollisuutta rakennetaan nyt lisää, odotettavissa on lisää tällaista.
Luvituksen takkuilu arveluttaa
Toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo, että tieto BASFin ja Finnpulpin tapauksista on levinnyt alan kansainvälisiin yrityksiin. Hietanen kertoo, että Suomen Malminjalostuksen tiedossa on pari tapausta, joissa luvituksen takkuilu olisi yhtenä tekijänä karkoittanut mahdollisen tehdashankkeen Suomesta.
– He päättivät mennä sitten jonnekin muualle, Hietanen sanoo.
Toimitusjohtaja Hietanen ei kuitenkaan suostu nimeämään investoijia salassapitovelvoitteeseen vedoten.
BASFin Suomen toimitusjohtaja Timo Oja kieltäytyy Ylen haastattelusta. Hän kirjoittaa sähköpostissa, että yhtiön edustaja ei voi kommentoida keskeneräistä lupa-asiaa.
Lupa-asia on yhä epäselvä, koska kaksi vesiensuojelujärjestöä valitti myös uusimmasta eli toisesta Aluehallintoviraston myöntämästä luvasta tänä syksynä.
Akkutehdas nousee merten taakse
Vaasaan piti nousta miljardien arvoinen akkukennoja kokoava tehdas. Norjalainen Freyr aikoi rakentaa Vaasaan niin sanottun gigatehdaan. Sellainen puuttuu vielä Suomesta, vaikka täällä on kaivoksia ja kaikkia muita auton akun valmistusvaiheita tekeviä tehtaita – jos ei valmiina, niin ainakin rakenteilla. Gigatehdas on miljardeja maksava hanke ja se kokoaa akkumateriaalitehtaiden tuotteista kennoja asiakkaidensa tarpeisiin.
Nyt hanke on jäissä.
Yhdysvaltojen 360 miljardin dollarin vihreän siirtymän tukipaketti IRA muutti yrityksen suunnitelmat. Vaasaan tuloillaan ollut yritys on kertonut keskittyvänsä Yhdysvaltoihin.
Vaasan akkukennotehtaan kohtalo on epäselvä.
Freyrin Suomen toimitusjohtaja Tor Stendalin myöntää dollareiden voiman. Kuuntele, mitä hän sanoi Ylen haastattelussa:
Tor Stendahl sanoo suoraan, että Suomenkin kannattaisi tukea vihreän siirtymän rakentamista vastaavalla tavalla kuin Yhdysvallat tekee.
Freyr jatkaa kuitenkin toista tehdashankettaan, katodimateriaalitehtaan rakentamista Vaasaan.
Eurooppalainen akkualan yhdistys Batteries European Partnership Association, BEPA, on laskenut, että valtion tuki tekee akkujen valmistuksesta kolmanneksen halvempaa Yhdysvalloissa kuin se on Euroopassa. Sähköauton akun rakentaminen Yhdysvalloissa on tuen ansiosta yhtä edullista kuin Kiinassa.
Yhdysvaltojen rahahoukutin vaikuttaa laajasti Euroopassa. Hankkeita on vaarassa peruuntua.
Euroopan liikenteen ilmastoystävällisyyttä lobbaava järjestö Transport & Environment taas on arvioinut, että jopa kaksi kolmesta akkuteollisuuden hankkeesta on vaarassa peruuntua Euroopasta. Syynä on Yhdysvaltojen valtava tukipaketti. Järjestö listasi myös kaikkein suurimmassa vaarassa olevat hankkeet, joista yksi oli juuri Vaasan Freyrin tehdas.
Katso täältä, minne Suomen ensimmäinen akkukennotehdas nousisi uusimpien suunnitelmien mukaan:
Lisäys 12.12.2023 kello 10:35. Lisätty, että Freyr jatkaa kuitenkin toista tehdashankettaan Vaasassa.