– Mitään nimiä ei pidä panna nyt mihinkään papereihin.
Hiihdon sisäpiiriläinen ei pidä kynttiläänsä vakan alla kysyttäessä, millaisena hän näkee Suomen hiihtoliiton tilanteen vuoden 2029 MM-hiihtojen järjestäjäkaupungin valinnassa.
Hiihtoliitto jätti maaliskuussa yhteistyössä Lahden Hiihtoseuran ja Lahden kaupungin kanssa MM-hakemuksen, eikä muita hakijoita tullut määräaikaan mennessä. Lahden valinta vuoden 2029 MM-kisakaupungiksi on siis vain muodollisuus. Virallinen valinta on tarkoitus julkistaa Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kongressissa 4. kesäkuuta 2024.
Matkassa on kuitenkin vielä monta muttaa. Sisäpiiriläisen alussa esittämässä mielipiteessä paino on sanalla nyt ja tulevien kuukausien neuvotteluissa.
Syy empimiseen löytyy FIS:n tämänhetkisestä tilasta. Suuret hiihtomaat ovat nimittäin kyllästyneet kansainvälisen kattojärjestön sanelupolitiikkaan.
Suomen kaltaiset maailmancupin kisoja järjestävät hiihtoliitot ovat riippuvaisia FIS:n media- ja markkinointisopimuksesta, joka päättyy nykyisessä muodossaan kauteen 2025–2026. Suuret hiihtomaat ovat käärmeissään, että FIS on valmistellut uutta sopimusta ilman niitä. Siitäkin huolimatta, että sopimus on elintärkeä hiihtomaiden perustoiminnalle.
Lajipiirien ongelmat kattojärjestön kanssa eivät rajoitu tähän. FIS:n olematon tiedotuspolitiikka fluorikieltoasiassa aiheutti kansallisille liitoille miljoonaluokan ylimääräisen menoerän. Vastikään kävi myös ilmi, että FIS:n oma talous olisi ollut viime vuonna pakkasella yli 12 miljoonaa euroa, ellei liitto olisi myynyt omistuksiaan yli kahdeksalla miljoonalla eurolla.
Ei ole edes poissuljettua, että suuret eurooppalaiset hiihtomaat jättävät FIS:n. Kansalliset hiihtoliitot haluavat mukaan niille tärkeään päätöksentekoon ja ennen kaikkea päätösten valmisteluun.
40 prosenttia
Yle Urheilun haastattelemat sisäpiiriläiset eivät vastusta vuoden Lahden MM-kisahakua, päinvastoin. He kuitenkin penäävät Hiihtoliitolta voimakkaita toimia, jotta järjestö saisi ainoana hakijana parhaan mahdollisen MM-sopimuksen.
– Nyt jos koskaan pitää osata pelata kova kovaa vastaan, toinen korkeassa asemassa oleva sisäpiiriläinen toteaa.
Toisin kuin maailmancupissa, FIS omistaa MM-kisojen media- ja markkinointioikeudet. Kyseiset rahat liikkuvat MM-kisoissa siis suoraan FIS:stä Hiihtoliittoon.
Kun Lahti järjesti MM-hiihdot vuonna 2017, kisojen budjetti oli 20 miljoonaa euroa. Summasta 8 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia tuli FIS:ltä. Hiihtoliitto teki kisoista 2,8 miljoonan euron tappion.
– Lahden jälkeen Seefeldin kisat (MM 2019) menivät taloudellisesti perseelleen. Sopimusrakenteessa taloudellinen vastuu oli kuitenkin paikallisella järjestäjällä, mikä vähensi liiton riskiä. Myös Planican kisat (MM 2023) olisivat olleet katastrofi, jollei valtiovalta olisi pumpannut rahaa Visit Slovenia -brändin kautta, eräs lähde muistuttaa.
Edelliset järjestäjilleen voittoa tuottaneet MM-hiihdot ovat vuodelta 2015. Tuolloin kisat pidettiin Ruotsin Falunissa, josta Ruotsin hiihtoliitto nettosi 5,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 Oberstdorfin MM-hiihdot eivät ole vertailukelpoiset koronakuplan vuoksi.
Seuraavat MM-hiihdot järjestetään Norjan Trondheimissa vuonna 2025, ja Falun on jälleen vuorossa 2027. Kun Trondheim isännöi MM-kisoja edellisen kerran vuonna 1997, lippuja myytiin 15 kisatapahtumaan yhteensä yli 300 000. Vuonna 2015 Falunin järjestäjät myivät 21 tapahtumaan kaikkiaan 228 000 lippua, kun taas vuonna 2017 Lahden lukema jäi 21 lajissa 180 000:een.
Ruotsi ja Norja ovat juuri nyt hiihtomenestyksessä kaksi kärkimaata, ja niiden menestyjät ovat myös nuoria. Edelliset MM-järjestelyt ja nykyinen menestys huomioon ottaen voi ainakin olettaa, että Lahden MM-järjestäjät ovat riippuvaisempia FIS:ltä saatavasta media- ja markkinointirahasta kuin pohjoismaiset kollegansa.
– Jos Hiihtoliitto ei saa haluamaansa tai tarvitsemaansa diiliä FIS:stä, kisahaun paneminen hyllylle ei olisi mikään häpeä. Kun vastaehdokkaita ei ole, Hiihtoliitolla on nyt neuvotteluvaltti, joka sen pitää osata käyttää, sisäpiiriläinen sanoo.
Puheenjohtaja ei kommentoi summia
Yle Urheilun haastattelemat lähteet korostavat, että toistaiseksi Hiihtoliitto voi vaikuttaa eniten omaan sisäiseen sopimukseensa Lahden Hiihtoseuran ja Lahden kaupungin kanssa. Edellisissä kotikisoissa Hiihtoliitto kantoi taloudellisen riskin käytännössä yksin.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi myöntää, ettei Hiihtoliitolla ole varaa toistaa edellisten kisojen taloudellisia virheitä.
– Kun aloitin puheenjohtajana (syksyllä 2017), Lahden talouskatastrofi oli taustalla. Se on ollut meille kaikille sellainen kokemus, että tulevien MM-kisojen sopimus katsotaan kertakaikkisen tarkasti. FIS:n raha on se suurin asia, mutta sitten kaikkien eri osapuolien panosta katsotaan paperilla pupillit soikeina. 2029 MM-kisoista pitää tulla kaikille osapuolille plusmerkkinen.
Haapasalmen mukaan Hiihtoliitolla ei ole vielä tietoa summasta, paljonko FIS:n media- ja markkinointisopimus on vuoden 2029 MM-kisojen osalta.
Hiihtoliitto sai vuoden 2017 MM-kisoissa FIS:ltä 8 miljoonaa euroa. Mitä summaa Hiihtoliitto tavoittelee voidakseen tehdä realistisesti plusmerkkisen tuloksen?
– Sen pitää olla merkittävästi suurempi. Vuoden 2017 MM-kisoista on aikaa, ja kun mietitään kaikkia sittemmin nousseita kustannuksia, joiden kanssa tässä taistellaan... Summan pitää olla suurempi, ja totta kai se on. Mutta en todellakaan osaa sanoa sitä vielä enkä lähde sitä tässä arvuuttelemaan. Sen verran me toki tiedämme, että se on merkittävästi isompi, Haapasalmi sanoo.
FIS:n 1. marraskuuta julkaisemasta digitaalisesta tiedotuslehdestä käy ilmi, että kattojärjestön maailmancuptuotot kaikista suksilajeista ovat laskeneet vuodesta 2019 vuoteen 2022. Olympia- ja MM-kisoista tulevissa rahavirroissa ei niin ikään ole tapahtunut myönteistä kehitystä.
Sisäpiiriläiset kokevat, että jos Hiihtoliitto ei saa FIS:ltä tavoittelemaansa rahasummaa, Hiihtoliiton pitää ymmärtää panna kova kovaa vastaan FIS:n kanssa. Koska muita hakijoita ei ole, sisäpiiriläiset näkevät Hiihtoliiton olevan hyvässä neuvotteluasemassa. Koetko, että Hiihtoliitolla on neuvotteluvaltti?
– En halua spekuloida tällä asialla. Toistan, että nyt katsomme, mikä Trondheimin ja Falunin summa on, ja missä vaiheessa tiedämme tarkkaan ensinnäkin sen, mikä on se meille tuleva tarjous, jonka saamme arvioitavaksi. Ennen sitä tätä asiaa on vähän hankala arvioida ja hedelmätöntä pohtia.
– Trondheimin ja Lahden kisojen välillä on neljä vuotta. Jos Trondheim saa jotain, saammeko esimerkiksi indeksikorotuksia ynnä muuta.
Lahdella on jo kaikki MM-kisojen järjestämiseen tarvittava infrastruktuuri. Onko vuoden 2029 MM-valinnalla kiire, kun FIS:n ympärillä kuohuu juuri nyt muutenkin?
– Valinta menee FIS:n aikataulun mukaan. Siinä on tietyt prosessit, joiden mukaan se menee. Siinä aikataulussa ollaan. Me emme pysty vaikuttamaan, onko MM-valinta kuinka kiireellinen.
– Tämän asian tiimoilta ei juuri nyt ole meneillään neuvotteluja. Nyt katsotaan ylipäätään tätä mediasopimusmaailmaa. Tähän (MM-hakuun) palataan, kun saamme FIS:ltä näkemyksiä, mikä se (media- ja markkinointi) summa voisi olla. Sitten siitä ruvetaan keskustelemaan. Pitää olla joku pohja, josta keskustellaan. Ja sellaista ei ole tällä hetkellä, Haapasalmi päättää.