Kuortanelainen historioitsija, professori Sulevi Riukulehto laski pari vuotta sitten, paljonko kirjallisuutta on lukenut. Sivuja oli miljoona ja kirjoja 4 000.
Listattuina ovat kaikki yli satasivuiset teokset, jotka hän on lukenut kokonaan.
Nyt, kun kirjallisuus on taas otsikoissa Finlandia-palkintojen jakamisen takia, Riukulehto tarkisti tilastonsa uudelleen: sivuja on jo 1 173 000 ja kirjoja 5 017.
– Tänä vuonna olen lukenut 418 kirjaa. Se on paljon enemmän kuin tavallisesti. Luen parhaillaan suomalaista kertomakirjallisuutta, ja se on helppolukuista, Riukulehto sanoo.
Riukulehto ei kuulu Finlandia-palkintojen esiraateihin, mutta siinä, missä joku kauhistuu niissä luettavan kirjallisuuden määrää, hän ei kysyttäessä tyrmää ajatusta luku-urakasta.
– Raati olisi tavallaan ihan kiinnostava, voisin siellä tykätä ollakin.
Kuuntele alta, kun Sulevi Riukulehto kertoo, millaista kirjallisuutta hän on lukenut, kun tilastoon on kertynyt yli miljoona luettua sivua.
Finlandia-valintalautakuntien urakka
Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan nyt keskiviikkoiltana.
Kaunokirjallisuuden Finlandian valitsee kuudesta finalistiteoksesta professori, taiteilija Jorma Uotinen.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategorian voittajan valitsee taiteilija, muusikko Herra Ylppö ja tietokirjallisuuden Finlandian voittajan lastenkirjailija Linda Liukas.
Finalistit on valinnut valintalautakunta eli esiraati, joka on lukenut läpi oman kategoriansa uuden kotimaisen tuotannon.
Suomen Kirjasäätiön mukaan valintalautakunnat lukevat keskimäärin 150–250 teosta kategoriasta riippuen.
Lukeminen alkaa maalis-huhtikuussa ja päättyy finalistien julkistamiseen lokakuussa. Sivuja saattaa kertyä kymmeniä tuhansia, jos keskimääräisen romaanin pituudeksi lasketaan 300 sivua.
Suomen Kirjasäätiön pääsihteeri Elina Lahdenkauppi kertoo, että jokainen valintalautakuntaan pyydettävä joutuu miettimään, pystyykö ottamaan vaativan luku-urakan vastaan.
– Osa miettii kolme sekuntia, osa yön yli. Useimmat ottavat kutsun valintalautakuntaan kunniatehtävänä.
Ja kun urakka on ohi, valintalautakuntalaiset ovat yleensä tyytyväisiä kokemaansa.
– Monen mielestä se on ollut ainutlaatuinen tilaisuus tutustua koko kirjasatoon ja nähdä koko vuoden tuotanto, Lahdenkauppi toteaa.
Tilastot yllättivät
Sulevi Riukulehto on tilastoinut lukemaansa kirjallisuutta 1980-luvun lopulta lähtien.
Historioitsijana hän oletti lukevansa paljon vanhaa kirjallisuutta, mutta yllättyi, kun tilastot todistivat oletuksen vääräksi.
Lukulistan keskimmäisenä on tällä hetkellä vuonna 1967 ilmestynyt Marja-Leena Mikkolan Etsikko. Varsin uusi kirja siis, Riukulehto sanoo.
Toki luetuista löytyy tosi vanhaa ja tosi uuttakin tekstiä.
– Vanhin lukemani on yli 3 000 vuotta vanha Gilgamesh, uusin Tuomas Honkaniemen kesäkuinen väitöskirja Maaseutuja kaupungissa. Paikkaseksikkyys-ilmiön relationaalinen tulkinta, Riukulehto sanoo.
Yksi vuosikymmen puolessa vuodessa
Uusimmat Finlandia-palkintoehdokkaat eivät vielä pääse lukuun, sillä Riukulehdolla on käynnissä kuusivuotinen projekti, jossa hän lukee suomalaista kaunokirjallisuutta vuosikymmenen kerrallaan alkaen 1900-luvulta.
Yhteen vuosikymmeneen hän käyttää puoli vuotta.
– Tällä hetkellä luen 1970-lukua. Viimeksi luin Ralf Nordgrenin romaanin Sellaista ei tapahtunut, joka ilmestyi vuonna 1977.
Riukulehto suunnitteli lukevansa kultakin vuosikymmeneltä aina neljän kirjailijan koko tuotannon, mutta sanoo, että homma lähti lapasesta heti 1910-luvulla.
– Se on todella hieno vuosikymmen. Jos tuntuu pelottavalta lukea järjestelmällisesti koko Suomen kaunokirjallisuus läpi, niin lukekaa edes se 1910-luku.
1910-luvulta Riukulehto listaa ensimmäistä suomalaista science fictionia eli Konrad Lehtimäen Ylös helvetistä, fantasiaa eli Airi Somersalon Mestaritontun seikkailut ja lastenkirjoja kuten Jalmari Finnen ja Anni Swanin kirjat.
– Siellä on myös L. Onervan kirjoitukset, Ilmari Kiantoa, Eino Leinoa ja Maila Talviota sekä tavattoman paljon kaikkea myös suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa.
Ja kun lukee järjestelmällisesti, lukee myös sellaista, mihin ei muuten tarttuisi, hän muistuttaa.
Parisataa harlekiinia
Riukulehdon tilastojen mukaan 80 prosenttia hänen lukemastaan kirjallisuudesta on suomenkielistä.
Lukukieliä listalla on seitsemän, sillä vaikka suomeksi kirjat onkin helpompi lukea, käännöksissä häviää hänen mielestään aina jotain.
Riukulehto myös opiskelee uusia kieliä lukemalla. Esimerkiksi espanjaa:
– Luin ensin Espanjan kulttuurihistoriaa suomeksi, ja sitten aloin lukea espanjankielistä tekstiä. Aluksi luin parisataa nimikettä Harlekiini-romaaneja espanjaksi. Kyllä siinä sanavarasto kertyy ja lukemisen sujuvuus kehittyy.
Finlandia-kirjallisuuspalkintoehdokkat julkistettiin 9.11.2023. Julkistamistilaisuuden taltioinnissa kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valintalautakunnan puheenjohtaja Kirsi Ranin kertoo lautakunnan työskentelystä: