Kun tien vieressä näkyy hirvestä tai kauriista varoittava liikennemerkki, ensimmäisenä reaktiona olisi syytä olla kaasujalan kevennys tai ainakin ajonopeuden tarkistus.
Merkillä on yksinkertainen tehtävä: varoittaa siitä, että tiealueella liikkuu siinä kuvattuja eläimiä. Alueella on mahdollisesti sattunut onnettomuuksia tai on tiedossa, että siellä on eläinten käyttämiä reittejä.
Kun nopeutta tiputtaa, jää enemmän aikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin.
– Lisäksi alhaisempi ajonopeus voi lieventää vammoja, joita tulee, kun törmätään esimerkiksi hirveen, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen.
Merkki ei ole velvoittava, ja hidastaminen jää kuljettajan harkintaan.
Moni jatkaakin matkaansa merkistä välittämättä.
Esimerkiksi Lähi-Tapiolan vuonna 2020 tekemän kyselyn mukaan joka kolmas autoilija oli törmännyt tai ollut läheltä piti -tilanteessa hirven tai peuran kanssa, mutta vain joka viides kertoi hiljentävänsä vauhtia hirvieläinvaaran alueella.
Asiantuntija: Varoitusmerkkejä on liikaa
Yle testasi autoilijoiden hidastushalua keskiviikkona kahdella maantiellä Pirkanmaalla.
Mittauspaikat olivat valtatiellä 12 Nokialla ja kantatiellä 65 Ylöjärvellä. Suurin sallittu nopeus oli molemmissa 80 kilometriä tunnissa.
Epävirallinen havainto oli, että useimmat autot eivät hiljentäneet hirvieläimistä varoittavan merkin kohdalla. Toisaalta osa autoilijoista ajoi alle nopeusrajoituksen jo ennen varoitusmerkkiä.
Samansuuntaisia tuloksia sai Varsinais-Suomen ely-keskus, kun se mittasi ajonopeuksia kymmenisen vuotta sitten valtiellä 8 Nousiaisissa.
Elyn mittausten mukaan juuri kukaan ei hiljentänyt vauhtia.
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ely-keskuksesta arvioikin, että varoitusmerkit ovat kärsineet inflaation.
– Varoitusmerkkejä on liikaa ja liian pitkällä matkalla. Niitä laitetaan eri puolilla Suomea eri kriteereillä.
Hän kaipaa valtakunnallisia ohjeita tai sovittuja riskitasoja. Merkkejä pitäisi hänestä laittaa vain sellaisiin paikkoihin, joissa todella sattuu paljon onnettomuuksia ympäri vuoden.
Ilveksen huoltaja sai peuran päähänsä
Yksi merkkien kohdalla hidastavista autoilijoista on llveksen SM-liigan joukkueen huoltaja Janne Jansson. Syynä on viitisen vuotta sitten sattunut peurakolari.
Jansson ja hänen huoltoparinsa Lasse Laukkanen olivat palaamassa pelireissulta Hämeenlinnasta Tampereelle. Laukkanen ajoi huoltajien pakettiautoa ja lähti ohittamaan toista pakettiautoa.
Sitten räsähti.
– Peura tuli tuulilasista läpi ja meni puoliksi. Pääpuoli osui meikäläistä päähän, ja sarvet tulivat siihen meidän väliin. Oli onni onnettomuudessa, ettei käynyt pahemmin, Jansson sanoo.
Laukkanen sai pidettyä auton tiellä ja selvisi naarmuilla. Jansson sai aivotärähdyksen ja menetti muistinsa.
Janssonin mukaan tilanne tuli niin nopeasti, ettei sitä olisi voinut estää.
Kun vastaan on tullut riistaeläimestä varoittava merkki, Liikenneturvan Marko Niemisen mukaan kannattaa myös tarkkailla tien penkereitä ja pitää turvaväliä edellä ajavaan ajoneuvoon.
Tämän oppi onnettomuuteen joutunut Janssonkin.
– Ensimmäisen puoli vuotta tuijotin tien reunaan todella paljon. Nopeudet peura-alueilla ovat kyllä laskeneet.
