Suomen suurimpiin luottolaitoksiin kuuluva Kuntarahoitus on valinnut Kokkolan kaupungin Vuoden vihreäksi edelläkävijäksi.
Tunnustus heltisi rakenteilla olevan Piispanmäen monitoimitalon ansioista. Se on suunniteltu energiatehokkaaksi ja uusiutuvaa omavaraisuusenergiaa hyödyntäväksi, mikä raadin mukaan teki syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.
Kisan finalisteihin kuuluivat myös Pirkkalan kunta, Oulun Sivakka, Siuntion kunta ja Y-Säätiö. Kokkolan eduksi kilpailun ratkaisi kaupungin esimerkillinen sitoutuminen kestävään investointiin.
Perehtyneisyys energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan osoittivat palkintoperustelujen mukaan Kokkolan tahtoa toimia edelläkävijänä.
Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho lähtee purkamaan kestävän rakentamisen periaatetta alkaen siitä, mitä ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa.
Sijainnin valinta esimerkiksi on iso tekijä, kun huomioidaan liikkumisen aiheuttamia päästöjä.
– Ei riitä, että pelkästään rakennetaan kestävällä tavalla; myös suunnitteluvaiheella on tärkeä merkitys. Yksi avaintekijä on ollut, että olemme saaneet sitoutettua tähän hankkeeseen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja kaupunkiympäristön työntekijät.
Isona tekijänä oli myös ympäröivän luonnon huomioiminen. Kaupunki osti tonttia ympäröivän pellon, jolle voidaan tehdä esimerkiksi latuja ja havainnollistaa kestävän kehityksen viljelytapoja, ja myös lehtomainen metsäalue on käytettävissä opetuksessa.
Energiatehokkuus on huomioitu kaikessa
Kaupunki olisi voinut ottaa osaa Kuntarahoituksen kilpailuun pelkästään rakennuksen energiatehokkuudella, mutta tähän Kokkola ei halunnut tyytyä. Lisäksi energialähteisiin kiinnitettiin paljon huomiota. Tontille kaivettiin 33 energiakaivoa, joissa on yhdeksän kilometriä putkistoa.
Katolle sijoitetaan aurinkopaneelit, ja loput 20 prosenttia energiasta saadaan kaukolämmöllä isoimmilla pakkasilla. Kaukolämmön toimittajaltakin vaadittiin takeet, että lämpö tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi ilmatiiviysvaatimukset ovat huomattavan korkeat, ikkunoissa on huomioitu säteilyläpäisykertoimet ja monet muut energiankulutukseen ja materiaalien käyttöön liittyvät vaatimukset ovat olleet huomattavan tiukat.
– Tällä hetkellä sähkön ja lämmön osuus kaupungin talousarviosta on 20 prosenttia, joten koko rakennuksen käyttöiän huomioiden energiatehokkuudella on todella suuri vaikutus.
Isoahon mukaan kunnianhimoinen toteuttaminen nosti kustannuksia 17 prosenttia perusratkaisuihin verrattuna. Energiaa puolestaan säästyy 20 prosenttia. Kestävään kehitykseen sitoutuminen on tuonut myös hankkeelle halvempaa rahoitusta.
Kokkolan kaupunki on mukana hiilineutraaliuteen pyrkivien kuntien Hinku-verkostossa, Isoahon mukaan jo tämän takia kaupungilla on velvollisuus toteuttaa rakennushankkeita kestävällä tavalla.
– Se kustannus tehdä hyvin ja kestävällä tavalla yllätti minutkin. Se ei ole utopiaa tai niin kallista, etteikö sitä kannattaisi tehdä. Päinvastoin, tämä on hyvä esimerkki siitä.
Palkintoraha ohjataan lapsille suunnattuun kestävän kehityksen kilpailuun
Kuntarahoituksen myöntämän palkinnon arvo on 10 000 euroa. Kokkolan kaupunki aikoo ohjata sen koululaisille suunnattuun kilpailuun.
Tarkoituksena on, että lapset pääsevät ideoimaan luontoaiheisiin, esimerkiksi kierrätykseen tai ilmastonmuutoksen hillintään, liittyviä kilpailutöitä.
Palkintosumma aiotaan jakaa neljään osaan, että kunkin ikäryhmän luovimmat idearikkkaimmat työt palkitaan.
Ympäristö on erityisesti nuorten sukupolvien onnellisuudelle keskeinen kysymys. Siksi myös Kokkolassa uskomme lasten ja nuorten panokseen ja haluamme heidät mukaan vihreän tulevaisuuden ideointiin, kertoo Isoaho.