Kouvolassa, Verlan maailmanperintökohteessa sijaitsevan näyttävän puurakennuksen restaurointi on täydessä vauhdissa.
Sisätilat näyttävät riisutuilta. Lattia on auki. Rakennusmiehet poistavat paraikaa lattian eristeenä käytettyä savista maata imurilla.
Tämä rakennus on Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan vanha päärakennus Patruunan pytinki.
Verlan tehdasmuseon johtaja Ville Majuri luonnehtii rakennuksen peruskuntoa melko hyväksi.
– Tätä on kuitenkin pidetty sillä tavalla hyvin, että katto on ollut koko ajan vesitiivis.
Entisöinnissä jäljitellään vanhaa
Eduard Dippellin suunnittelema Patruunan pytinki valmistui vuonna 1885 patruunan eli tehtaanjohtaja Gottlieb Kreidlin asunnoksi.
Patruunan pytinki on hallinnut maisemaa Verlassa koko olemassaolonsa ajan. Valokuvassa rakennus kuvattuna 1900-luvun alussa.
Isännöitsijän rouva Laelia Breitenstein Patruunan pytingissä. Valokuva on peräisin 1940-luvulta.
Rakennus kunnostetaan sen historiaa ja kulttuuriperintöä vaalien. Muun muassa alkuperäiset lattialankut ja ikkunanpokat säästetään.
– Tämä näyttää nyt siltä, että kaikki vanha on hävinnyt seinistä, mutta meillä on kattava käsitys siitä, että miltä rakennus on eri vaiheissa näyttänyt, Majuri sanoo.
Patruunan ajan arvokkuus näkyy lattiassa. Lankkuihin on hiottu kuviointi, jolla on haluttu jäljitellä tammilattiaa.
– Todennäköisesti tammen kanssa on ollut saatavuusongelmia niin on päädytty tällaiseen ratkaisuun, Majuri sanoo.
Yli 140-vuotias kuviointi näkyy yhä lattiassa. Pytingin restauroinnissa vanhat lattialankut jäävät yhä paikoilleen. Koristekuvio tosin häviää, kun lankkuihin tehdää paremmin kulutusta kestävä pinta.
Ikkunoiden alkuperäisenä eristeenä on käytetty rahkasammalta.
Patruunan pytingin ikkunoita rakennuksen toisesta kerroksesta. Aikoinaan rakennuksen toiseen kerrokseen majoitettiin teollisuusalueella käyneet patruunan vieraat ja liikekumppanit.
Turistit haluaisivat jo sisään
Pytinki on ollut yleisöltä suljettuna yli 15 vuotta. Rakennus on määrä avata vieraille jälleen vuonna 2026.
Majuri kertoo, että rakennus kiinnostaa paikalle saapuvia ihmisiä.
– Jos yleisin kysymys on, että missä täällä on vessa niin toiseksi eniten kysytään sitä, että pääseekö tähän rakennukseen sisään, Majuri toteaa.
Majuri muistuttaa, että remontilla taataan myös se, että Museoviraston suojelema arvorakennus säilyy myös tulevat vuosikymmenet.
Hän kuvailee rakennusta maailmanperintökohteen helmeksi.
– Ihan sama mistä suunnasta Verlaan tulee, niin Patruunan pytinki osuu silmiin ensimmäisenä. On tärkeää, että saada tämä käyttöön, ja matkailukokemusta voidaan parantaa.
Maailmanperintökohteen tehdasmiljöössä sijaitsee Verlan tehdasmuseo, joka käsittää sekä vanhan puuhiomon että pahvitehtaan. Alueella vierailee kesäisin noin 40 000 ihmistä.
Remontin jälkeen liki 140-vuotiaan Patruunan pytingin alakertaan tulee ravintola. Yläkertaan sijoitetaan kokoustiloja, joita esimerkiksi yritykset voivat varata käyttöönsä. Lisäksi rakennukseen tulee Verlan tehdasmuseon infopiste ja lipunmyynti.
Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö on tukenut Patruunan pytingin remonttia 550 000 eurolla. Metsäyhtiö UPM omistaa ja ylläpitää Verlan maailmanperintökohdetta. Yhtiö ei kerro kuinka paljon koko rakennuksen remontti maksaa.