Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Kyyti on ollut kylmää alusta saakka ja nyt edessä on entistä synkemmät näkymät.
Valtionrahoituksen taso on jo lähtöjään ollut riittämätöntä. Nyt hyvinvointialueilta leikataan aluekohtaisesti kymmeniä miljoonia euroja.
Lain mukaan hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Käytännössä hyvinvointialueiden alijäämät tulee siihen mennessä olla katettu.
Hyvinvointialue Eloisan alijäämän ennuste vuodelle 2023 oli 50,5 miljoonaa euroa. Sopeutuksista huolimatta vuoden 2024 talousarvio penää 48,9 miljoonan euron alijäämää.
Jos sopeutustoimia ei tehtäisi, alijäämä olisi ensi vuodelta huimat 72,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 loppuun mennessä se kipuaisi 225,3 miljoonaan euroon.
Toimintatavat uusiksi
Edessä olevat sopeutustoimet tulevat olemaan tiukat.
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän mukaan rahoitusmalli on katastrofaalinen, jos siihen ei tule muutoksia.
– Taloudellisten sopeutusten vaatimukset eivät ole pelkästään kohtuuttomia, mutta myös aikataulullisesti mahdottomia, Eloisan aluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) kommentoi.
Vaikutukset tulevat näkymään laajasti: henkilöstöä ja tiloja vähennetään, johtajista luovutaan ja suositaan etähoitoa. Vanhusten hoitopalveluita keskitetään hybriditaloihin.
Hoitoon jatkossa yhden sairaalan taktiikalla?
Pelkästään terveyspalveluihin on tulossa suuret sopeutukset. Eloisan Terveyspalveluiden toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen kertoo olosuhteiden ja kustannusten vaativan hoidon keskittämistä ja digitalisoitumista.
Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloiden yhteispäivystyksenkään osalta.
– Rehellisesti voi sanoa, että meillä ei ole tarvetta, eikä euroja ylläpitää kahta nykyisentasoista sairaalayksikköä.
Hoito tulee jatkossa toteutumaan enenevissä määrin etänä tai liikkuvina palveluina. Etähoivaa tullaan suosimaan myös ikääntyneiden palveluissa.
Valon pilkahdus pimeydessä
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Suomessa on hoitovelkaa kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa. Etelä-Savossa tilanne on muuta maata parempi, sillä hoitovelkaa on muuta maata vähemmän.
– Jos ei katsota vain rahoitustilannetta, olemme onnistuneet palveluiden tarjoamisessa Suomen mittapuulla mainiosti, Santeri Seppälä kiteyttää.