Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että Suomen tietojen mukaan Balticconnector-kaasuputken rikkomisesta epäilty alus Newnew Polar Bear on pikku hiljaa saapumassa Kiinaan.
Niinistön mukaan asian selvittelyssä yhteydet Kiinaan ovat olleet asialliset. Kun alus saapuu Kiinaan, Suomi toivoo saavansa Kiinalta virka-apua tapauksen tutkinnassa.
– Me toivomme ja oikeastaan edellytämme, että myös suomalaisia tutkijoita on mukana, Niinistö sanoo.
Suomi eri tilanteessa kuin Puola ja Viro
Venäjältä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä alkoi hiljalleen kasvaa elokuun lopulla, ja viime keskiviikkona Suomi sulki viimeisenkin henkilöliikenteelle avoinna olleen rajanylityspaikan Raja-Joosepin.
Rajan yli on tullut noin 900 turvapaikanhakijaa.
Niinistö näkee Venäjän organisoiman välineellistetyn turvapaikkahaun osana isompaa kokonaisuutta ja Venäjän tapaa toimia. Myös muut maat kuten Latvia, Liettua ja Puola ovat aiemmin olleet samantyyppisten hybridioperaatioiden kohteena.
Niinistö kuitenkin korostaa, että esimerkiksi Viro ja Puola ovat hieman erilaisessa tilanteessa kuin Suomi. Ne ovat turvapaikanhakijoille läpikulkumaita, joissa tulijat pyrkivät välttämään rekisteröidyksi tulemista.
Suomi puolestaan on houkutteleva maa, josta turvapaikkaa halutaan hakea.
Onko Geneven sopimus vanhentunut?
Niinistö ymmärtää näkemyksiä, joiden mukaan turvapaikanhakijoita täytyy ottaa vastaan. Hän kuitenkin korostaa, että tulijoita voi olla todella paljon. Taustalla on Venäjän tavoite hämmentää, hajauttaa ja aiheuttaa sekasortoa.
– Joudumme miettimään tarkasti sitä, minkälaista väkeä sieltä meille ehkä tarjotaan ja työnnetään, Niinistö sanoo.
Viime kädessä on tässäkin on kyseessä suurvaltapolitiikka ja valtakamppailu, josta yksi osa on kohta kaksi vuotta kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Niinistö huomautti, että Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 syntyi täysin erilaiseen tilanteeseen kuin nyt on kyseessä. Hänen mielestään on mietittävä, ovatko erilaiseen tilanteeseen tehdyt velvoitteet yhä relevantteja.
Geneven sopimusta velvoittavampia ovat Niinistön mukaan asiaa käsittelevät EU-direktiivit, joiden muuttamisesta voidaan käydä keskustelua.
Ukrainassa on tulossa jälleen sotatalvi
Sekaannusta ja hajaannusta luomaan pyrkivä Venäjä saattaa kuitenkin joutua huomaamaan, että sen operaatiot vain lujittavat länttä. Näin ainakin voi toivoa.
– Siirtolaisliikkeen välineellistäminen aiheuttaa tuntemuksia ei vain Suomessa vaan eurooppalaisella tasolla ja se voi toimia kannustimena Ukrainan tuen jatkamiseen, Niinistö sanoo.
Viime talvena Venäjä käytti aseenaan energiaa tuhoamalla Ukrainan voimalaitoksia. Tulevasta sotatalvesta voi myös nyt tulla ukrainalaisille vaikea.
Dubain ilmastokokous käynnistyi
Kansainvälisessä ilmastokeskustelussa on presidentti Niinistön mukaan näkökulma siirtynyt suurimpien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajan etsinnästä siihen, kuka on vastuussa siitä, että ilmasto on jo muuttunut.
– Silloin katseet kääntyvät EU:n ja Yhdysvaltojen suuntaan pois Kiinasta ja kehittyvistä maista.
Nyt Dubain ilmastokokouksessa on löytynyt jo aiemmin perustetulle köyhien maiden ilmastorahastolle rahoittajiakin. Kokouksen isäntämaa Arabiemiraatit sitoutui antamaan rahastoon 100 miljoonaa dollaria.
Myös Saksa sitoutui tukemaan rahastoa 100 miljoonalla dollarilla. Yhteensä EU-maat laittavat rahastoon 225 miljoonaa dollaria. Rahoittajien joukossa ovat myös Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
– Dubaista onkin syytä toivoa, että kokous onnistuisi yhdistämään maailman maita yhteistä uhkaa eli ilmastonmuutosta vastaa, toteaa Niinistö.
Katso koko Ykkösaamun haastattelu alla olevalta videolta.
Tämä oli päivittyvä juttu, johon on ensijulkaisun jälkeen lisätty tietoa presidentin haastattelusta.