Sallan kansallispuisto näki päivänvalon ensimmäisen kerran tammikuun 1. vuonna 2021 eli lähes kaksi vuotta sitten. Kansallispuiston on tuonut mukanaan niin rahallisia, työllistäviä kuin imagollisia hyötyjä, sanoo Sallan väistyvä matkailupäällikkö Paula Aspholm.
Lähes viimeisenä työtehtävänään Aspholm summasi Ylelle, kuinka kansallispuisto on hyödyttänyt Sallaa. Aspholmin seuraajana Sallan kunnalla aloitti tällä viikolla Satu Laiho. Aspholm siirtyi itse pitkäaikaisen matkailupäällikön työn jälkeen takaisin yrittäjäksi Osuuskunta Jotokseen eli Wilderness Parkiin, entiseltä nimeltään Poropuistoon.
Aspholm kertoo, Sallan kansallispuiston paikallistaloudellisten vaikutusten olevan neljä miljoonaa euroa sekä 31 henkilötyövuotta.
– Nämä vaikutukset ovat Sallan alueella, mutta ne heijastuvat myös lähikuntiin, kun ihmiset matkailevat alueella niin retkeillen, ruokaillen, majoittuen kuin ostoksia tehden.
Viime vuonna Sallan kansallispuiston kokonaiskäyntimäärä oli melkein 60 000. Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan oli 26 prosenttia.
– Sallan kansallispuiston kävijämäärä on kasvanut hallitusti, mikä on alueen matkailun kestävyyden kannalta hyvä asia.
Lapsiperheiden lisäksi nuoret aikuiset ovat löytäneet Sallan
Aspholm kertoo, että lokakuu ja marraskuu ovat olleet Sallassa aiemmin hiljaisia, mutta nyt näilläkin kuukausina reiteillä on näkynyt kulkijaa, vaikka lumikin on tullut jo maahan.
– Uudenlaista matkailijaa on tullut myös. Aiemmin oli lapsiperheitä ja keski-ikäisiä, nyt on tullut hyvin paljon nuoria aikuisia ja kaveriporukoita, jotka Sallassa käyvät retkeilemässä, Aspholm sanoo hymyillen.
Sallan kunnassa nähdään merkittävänä asiana kansallispuiston mukanaan tuoma status ja brändihyöty.
– Onhan kansallispuisto vetovoimatekijä ja paljon tunnistettavampi ulkomaalaisillekin kuin luonnonsuojelualue. Jotkut matkustavat tänne juuri kansallispuistoon.
Sallan uusi kansallispuisto piristi myös paikallista yrityselämää. Noin 3500 asukkaan kunnassa on tehty investointeja noin 10 miljoonan euron edestä.
– Muun muassa Salla Wilderness Lodge rakensi 11 mökkiä ulkoporeammeilla luontokeskuksen viereen, Kurulla on maisemasviittejä Keselmäjärven rannassa ja sitten Sallan kunta ja Metsähallitus tekivät luontokeskukselle tilat Sallan entiseen Poropuistoon (nykyisin Salla Wilderness Park).
Aspholm sanoo, että kansallispuistoon saatu 4,5 miljoonan euron rahoitus alkaa olla käytetty. Metsähallitus on tehnyt myös valtavasti investointeja retkeilyreitistöön.
– Nyt lähinnä odotellaan, että saadaan lisää palveluja. Tulevaisuudessa haluamme ja pyrimme saamaan yksityisiä investointeja, kuten ravintoloita. Niille olisi kysyntää.
Luontoarvot keskiössä
Vaikka kansallispuiston tuomat hyödyt näkyvät rahallisesti, nostaa Aspholm tärkeimmäksi luontoarvot.
– On valtavan iso asia meille, että tämä kansallispuiston luontoalue tulee tällaisena nyt säilymään.
Salla on brändännyt itseään vuosien saatossa erilaisin tavoin; In the middle of nowhere, Sallan kesäkisat 2023 ja nyt viimeisimpänä kansallispuiston mukanaan tuomat hyödyt.
Aspholm korostaa erityisesti kestävyyttä niin luonnossa, kävijämäärissä kuin arvoissakin.
– Sallassa haluamme ja olemme panostaneet erityisesti kestävyysimagoon.
Aspholm sanoo, että ilman kansallispuistoakin Sallan matkailu olisi varmasti kehittynyt, mutta kansallispuisto toi tullessaan ympärivuotisuuden matkailuun.
– Nyt on reitit priimaa ja kelpaa esitellä, Aspholm ylpeästi naurahtaa.
Muutettu 4.12. kello 12.15 Paula Aspholmin sitaattia investoinneista.