Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Virolainen rajapäällikkö varoittaa suomalaisia matkustamasta Venäjälle Viron kautta – raja voidaan sulkea hyvin nopeasti

Rajanylitykset Viron Narvasta Venäjälle ovat lisääntyneet Suomen rajapäätösten myötä.

Suomen ja Venäjän välisen liikenteen siirtymistä Viroon seurataan poliisi- ja rajavirastossa huolestuneena, sanoo Eve Kalmus.

NARVA Suomen päätös sulkea itärajan rajanylityspaikat on lisännyt merkittävästi rajanylitysten määrää Venäjälle Narvan rajanylityspaikalla.

Narva sijaitsee Koillis-Virossa reilut kaksisataa kilometriä Tallinnasta itään.

Rajanylityksiä on nyt päivässä keskimäärin tuhat enemmän kuin ennen Suomen päätöksiä alkaa sulkea itärajan ylityspaikkoja. Se merkitsee 25 prosentin kasvua.

Kasvu on lähestulkoon kokonaan Suomesta Venäjälle suuntautuvaa liikennettä, kertoo Viron poliisi- ja rajaviraston PPA:n osastopäällikkö Eve Kalmus Ylelle.

Raja-aitoja, kieltovaloja ja liikenteenohjausmerkkejä.
Narvan rajanylityspaikka. Kuva: Rain Kooli / Yle

Mikäli Viro päättää sulkea itärajansa Suomen tapaan, se tapahtuu PPA:n mukaan hyvin nopeasti. Rajanylityspaikat voivat olla kiinni tunnin sisällä hallituksen päätöksestä.

– Pyydämme, ettei Venäjälle matkustettaisi. Ne, jotka ovat jo menneet Venäjälle, saattavat joutua tilanteeseen, jossa paluusta tulee erittäin hankala, Kalmus painottaa.

Rajan yli mennään sähköisellä ajanvarauksella

PPA:ssa ehti herätä myös huoli siitä, että Suomesta Venäjälle Viron kautta suuntautuva liikenne voisi tukkia Narvan keskustan kadut.

Narvassa rajanylityspaikka on rajajoen rannalla kaupungin ydinkeskustassa. Käytössä on sähköinen ajanvarausjärjestelmä ja tarvittaessa odotusalue kaupungin laidalla.

PPA:ssa ennakoitiin, että Suomesta tulijat, joille järjestelmä ei ole tuttu, saattavat pyrkiä suoraan raja-asemalle ja aiheuttaa sekaannusta.

Suomalaisin rekisterikilvin varustettu auto jonottaa talvisessa kaupunkimaisemassa stop-merkin takana pääsyä Narvan rajanylityspaikalle Virossa.
Perjantaiaamuna Narvassa odotti rajanylitystä lukuisia suomalaisin rekisterikilvin varustettuja autoja. Kuva: Rain Kooli / Yle

Tämän viikon torstaina ja perjantaina tilanne oli kuitenkin hallinnassa. Sähköisessä jonossa oli yli kaksisataa henkilöautoa ja yhtä paljon rekkoja.

Rajanylitykseen ajanvarauksella saapuneet autot seisoivat siistissä rivissä niille määrätyllä kadulla. Monessa niistä oli suomalainen rekisteritunnus.

Helsingissä asuva Aleksei Rumjantsev on syntynyt Virossa venäjänkieliseen perheeseen. Ylelle hän kertoi menevänsä Venäjälle, koska hänen äitinsä on sieltä kotoisin.

Mies talvitakissa ja pipossa istuu auton ratissa ja hymyilee kameraan.
Aleksei Rumjantsev odotti rajanylitystä Narvassa koko perjantain vastaisen yön. Kuva: Rain Kooli / Yle

– Kaverit, sukulaiset, harrastukset. Olen lentäjä, Rumjantsev luetteli Venäjän-matkojensa syitä.

Entä mitä teet, jos myös Viro sulkee itärajansa?

– Odotan, että ihmiset tulevat järkiinsä, Rumjantsev pudisteli päätään.

Monessa muussakin suomalaisautossa oli äidinkielenään venäjää puhuvia matkustajia. Tamperelainen Vladislav Kaigorodtsev matkusti perheensä kanssa Pietariin lomamatkalle ja tapaamaan vanhempiaan sekä ystäviä.

Mies hupparissa ja talvitakissa antaa haastattelua.
Vladislav Kaigorodtsev kertoo aikovansa osallistua Tampereella muutaman päivän kuluttua järjestettävään mielenosoitukseen, jossa vaaditaan Suomen itärajan avaamista. Kuva: Rain Kooli / Yle

– Pidän Suomesta kovasti: luonnosta, kulttuurista… Nyt kuitenkin politiikka pilaa matkanteon.

Hänen perheeltään ei löydy ymmärrystä Suomen hallituksen rajapäätöksille. Kaigorodtsev epäilee, että turvapaikanhakijat ovat vain tekosyy ja kaiken takana ovat ”poliittiset syyt”.

– Minä ja ystäväni käymme töissä, maksamme veroja ja tuemme rauhaa. En käsitä, miksi tämä tapahtuu meille, tavallisille ihmisille, Kaigorodtsev ihmettelee.

Narvassa rajaliikenne loppuu pian joka tapauksessa

Viro on säästynyt suuremmalta Venäjän hybridioperaatiolta. Venäjän viranomaisten selvästi ohjailemia maahantulijoita Narvassa on tavattu kuukauden aikana vain 30.

PPA:n ja Viron sisäministeriön mukaan kyse on elintasosiirtolaisista, joita ei päästetty ylittämään rajaa Viron puolelle.

Narvan rajavartioaseman ylikomisario Kätlin Liiva vakuuttaa, että Viro kestää tarvittaessa myös kymmenien tai satojen maahanpyrkijöiden tulvan.

Nainen virolaisen rajapoliisin univormussa hymyilee kameraan.
Narvassa rajavalvontaa on tehostettu Venäjän viimeaikaisten hybriditoimien takia, kertoo Kätlin Liiva. Kuva: Rain Kooli / Yle

Rajasillalle on varastoitu betoniesteitä ja piikkilankaa. Näillä varaudutaan muun muassa tilanteeseen, jossa raja pitää saada nopeasti kiinni.

– Lisäksi ne ovat valmiina sitä varten, että Narvan rajanylityspaikan kautta kulkeva ajoneuvoliikenne todennäköisesti loppuu 1. helmikuuta alkaen, Liiva sanoo.

Hän viittaa Venäjän päätökseen sulkea Narvajoen itärannalla oleva Ivangorodin eli Iivananlinnan raja-asema ajoneuvoille sen peruskorjauksen ajaksi.

Rajamerkki jossa teksti Eesti Vabariik, betoniesteitä ja lumensohjoista tiettä.
Betoniesteitä varastoituna Narvan rajasillalle Viron puolelle rajaa. Kuva: Rain Kooli / Yle

Eli kohta Narvan kautta ei pääse ajamaan Venäjälle eikä takaisin, vaikka Viro välttyisikin hybridihyökkäyksiltä ja itäraja pysyisi muutoin auki. Korjaustöiden kestosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta julkisuudessa niiden on arvioitu vievän jopa pari vuotta.

Viron ja Venäjän välisellä rajalla on kolme kansainvälistä rajanylityspaikkaa, joista kaksi sijaitsee Kaakkois-Virossa. Lisäksi Viron itärajalla on kaksi rajanylityspaikkaa rautatieliikenteelle ja kaksi vain Viron ja Venäjän kansalaisille.

Viron rakentanut Venäjän vastaiselle rajalleen kohta 50 kilometriä raja-aitaa. Maastorajan pituus on yhteensä 136 kilometriä.

Päivitetty 5.12. klo 9.53: toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Suomen itärajan sulkemisen jälkeen rajanylitysten määrä Narvan rajanylityspaikalla on lisääntynyt tuhannella päivässä eikä viikossa.