Yle kysyi presidenttiehdokkailta, pitäisikö presidentin sitoutua nykyistä järjestelmällisemmin eduskunnan kuultavaksi ennen Nato-kokouksia ja muita ulko- ja turvallisuuspoliittisia kokouksia ja niiden jälkeen.
Presidenttiehdokkaat ovat valmiita tiiviiseen yhteistyöhön eduskunnan kanssa.
Sauli Niinistön malli saa kannatusta
Ehdokkaat ovat tyytyväisiä presidentti Sauli Niinistön nykyisiin tapaamisiin puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan kanssa, mutta osa haluaisi tehdä presidentin ja eduskunnan yhteydenpidosta tiukemmin sitovaa.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb vastaa, että Suomi on Naton uusi jäsen, joka rakentaa seuraavien vuosien aikana uusia käytäntöjä ja toimintamalleja.
– Minun mielestäni Sauli Niinistön rakentama toistaiseksi epävirallinen malli on aika hyvä ja toimiva. Katsotaan sitten ajan kanssa, onko tarvetta syvempään informaatioon, Stubb toteaa.
Valitsijayhdistyksen Mika Aaltola, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Liike Nytin Harry Harkimo arvioivat Niinistön mallin riittäväksi.
– Nykyinen järjestelmä on todettu hyväksi. Presidentti Niinistön aikana eduskunnan ja presidentin yhteistyö on ollut toimivaa ja riittävää. Se muodostaa mallin myös jatkossa. Nato-asioissa vaaditaan tiivistä suhdetta eduskunnan valiokuntiin, Aaltola tiivistää.
– Nykyinen, epämuodollisiin tapaamisiin perustuva keskustelusuhde presidentin ja eduskunnan välillä on mielestäni riittävä ja toimiva, Halla-aho arvioi.
– Nykyinen malli toimii hyvin, Harkimo kuittaa.
Yle uutisoi viime kesänä, että vallan kulisseissa kupli uusi kiista siitä, edustaako Suomea Nato-kokouksissa presidentti vai pääministeri.
Eduskunta toivoo säännöllisiä tapaamisia
Presidentti Niinistö on järjestänyt useita tapaamisia eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sekä puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntien kanssa. Puolustusvaliokuntaa hän tapasi viimeksi 27. lokakuuta. Tapaamisessa olivat esillä ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) toivoo, että presidentin ja valiokuntien tapaamiset sovittaisiin säännöllisiksi, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa, ja niissä olisi sovitut asialistat, joissa käsiteltäisiin muun muassa Nato-kysymyksiä.
– Mielestäni puolustusvaliokunnan tulee olla ajan tasalla näissä asioissa ja sen takia ennen näitä Nato-huippukokouksia olisi hyvä myös, että turvallisuuspoliittinen johto ja puolustusvaliokunta vaihtaisivat tietoa keskenään, Kopra huomauttaa.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson korostaa eduskunnan vahvaa asemaa. Yhteistyö eduskunnan suuntaan ei voi Anderssonin mukaan olla presidentin hyvän tahdon varassa.
– Siitä pitäisi tehdä ihan selkeät pelisäännöt, jotta voidaan olla varmoja siitä, että eduskunta aina saa sen tarvittavan tiedon ja on riittävän informoitu.
Anderssonin mielestä on äärimmäisen tärkeää, että eduskunta ja valiokunnat ovat riittävän informoituja ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
– Se ei ole vain presidentin ja valtioneuvoston välinen asia, vaan siinä on sitten myös oppositio mukana. Se on paras tapa varmistaa laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä, joka on kuitenkin aina ollut tämän suomalaisen mallin ja järjestelmän etu, Andersson muistuttaa.
Presidentin ja eduskunnan suora yhteys
Valitsijayhdistyksen ja vihreiden Pekka Haavisto pitää presidentin ja eduskunnan suoraa yhteyttä tärkeänä.
– Se on osoittautunut tärkeäksi myös siltä kannalta, että on tilanteita, joissa presidentti on ollut esimerkiksi puhelinyhteydessä muihin valtion päämiehiin eikä ole ollut silloin muita linjalla, ja silloin on tärkeää, että eduskunnan keskeiset valiokunnat kuulevat näistä yhteydenotoista, yhteydenpidosta ja saavat siitä realistisen ja reaaliaikaisen kuvan.
Haaviston mielestä eduskunnan tiedonsaannista voitaisiin tehdä sitovaa, kun perustuslakia seuraavan kerran uudistetaan.
– Pidän hyvänä presidentti Niinistön omaksumaa käytäntöä, että hän on säännöllisesti tavannut eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntia.
– On välttämätöntä, että eduskunta on hyvin perillä ulkopolitiikan tilannekuvasta. Erityisesti Nato-politiikkaa rakennettaessa pitäisin tärkeänä ylläpitää tiivistä keskusteluyhteyttä eduskunnan kanssa esimerkiksi huippukokousten ympärillä, Haavisto toteaa.
Presidentin ja hallituksen neuvottelupöytä
Valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn linjaa, että Suomen kannat muotoillaan aina presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli tp-utvan kokouksissa ja hallituksen tehtävä on ensi sijassa pitää eduskunta ajan tasalla.
Rehn lupaa jatkaa Niinistön käytäntöä tavata säännöllisesti erityisesti eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntia.
– Presidenttinä olisin valmis olemaan eduskunnan valiokuntien kuultavana yhteisesti sovittujen menettelytapojen pohjalta.
– Johtaisin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa joukkuepelillä. Presidentin ja eduskunnan sujuva yhteistyö on Suomen etu. Siksi en presidenttinä arkailisi eduskunnan valiokuntien kuulemisia ennen Nato-kokouksia, Rehn vakuuttaa.
Sosiaalidemokraattien Jutta Urpilainen pitää tärkeänä, että tiedonkulku ja eduskunnan vaikutusmahdollisuudet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvataan, myös Nato-politiikan osalta.
– Olemassa oleva käytäntö presidentin ja eduskunnan valiokuntien tapaamisista on toiminut hyvin, mutta olisin valmis lisäämään niiden järjestelmällisyyttä tiedonsaantioikeuden vahvistamiseksi, Urpilainen katsoo.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah vastaa, että eduskunnan näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että eduskunnalla on aina tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet Suomea koskeviin merkittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
– Nykyinen presidentti on pitänyt yhteyksiä eduskunnan valiokuntiin, ja huolehtinut tästä informoinnista. Toisaalta Nato-jäsenyytemme on vielä tuore, ja on varmastikin perusteltua arvioida instituutioiden yhteistoimintaa, kun olemme seuranneet tilannetta ja keränneet kokemuksia. Tämän pohjalta voidaan tehdä myös mahdollisia muutoksia, Essayah huomauttaa.