”Ahdistus kasvoi, kun koulussa kukaan aikuinen ei ajoissa uskonut, että kotona elämä oli yhtä helvettiä. Nyt masennuksesta toipuminen vie aikaa.”
”Kun pienen lapsen kanssa ei pärjännyt, oli pakko tehdä itsestä lastensuojeluilmoitus.”
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist kuunteli herkällä korvalla näitä, ja monia muita nuorten koskettavia tarinoita Kaarinassa.
Elämänkokemuksia yhdistää se, että nuoret ovat saaneet elämälleen uuden suunnan Kaarinan kaupungin etsivän nuorisotyön kautta.
Ministeri Bergqvist on ollut kutsuttuna viime viikkoina useissa nuorten tapaamisissa, sillä etsivän nuorisotyön rahoitukseen suunnitellaan tuntuvia leikkauksia.
Valtion talousarvioesityksessä kahden miljoonan euron säästö pienentäisi kunnille myönnettävän tuen 13 miljoonaan euroon.
Ministeri Bergqvist antoi tunnustusta etsivälle nuorisotyölle, ja toivoi sille jatkoa.
– Tosiasia on, että aika monet nuoret voivat huonosti ja etsivä nuorisotyö on silloin erinomainen tukimuoto näille nuorille, jotka tarvitsevat apua arjessa, ministeri sanoi.
Bergqvistiltä kysyttiin myös näkemystä siitä, onko etsivän nuorisotyön rahoitus todella pienenemässä, kun ensi vuoden talousarviosta lopullisesti päätetään.
– En pysty siihen vastaamaan. Toivottavasti ei, koska tämä on erinomainen palvelu monille nuorille, ministeri sanoi.
Kaarinan etsivän nuorisotyön asiakkaalla Jenna Mäki-Tanilalla oli selkeä viesti ministerille.
– Teette hyvää työtä, mutta tehkää myös hyviä päätöksiä. Älkää tärkeimmistä asioista säästäkö.
Kaarina pohtii toiminnan supistamista
Suomessa työskentelee noin 580 etsivää nuorisotyöntekijää. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhdistys Into arvioi, että leikkausten seurauksena työntekijät vähenisivät tuntuvasti ja noin 4 000 nuorta jäisi ilman tukea.
Into arvelee, että taloudellisesti huonosti pärjäävillä pienemmillä paikkakunnilla tuen väheneminen merkitsee todennäköisesti etsivätoiminnan loppumista.
Kaarinassa tilanne on parempi. Toiminta jatkuu, mutta supistettuna, jos leikkuri iskee.
– Pyritään siihen, että kun on tapahtumia, retkiä ja reissuja, niin niistä täytyy leikata, etsivä nuorisotyöntekijä Jere Järvinen arvioi.
Toimintaa nuorten tarpeiden mukaan
Kaarinalaiselle Roope Niittymäelle etsivän nuorisotyön ryhmään pääsy oli onnen potku, sillä kesken jäänyt ammatillinen koulutus alkoi uudelleen.
Nyt Roope on valmistunut ja haaveilee omasta perheestä. Hän uskoo, että olisi ilman etsivää nuorisotyötä edelleen sosiaalityöntekijän pöydän ääressä.
Jere Järvisen mukaan etsivä nuorisotyö on luonteeltaan sellaista, että toimintaa räätälöidään nuorten tarpeiden mukaan.
Kun etsivä nuorisotyö ottaa kopin nuoresta, häntä tuetaan ja kontakteja luomalla hänet pyritään palauttamaan opintielle tai muuhun yhteisöön, josta hän on aikoinaan pudonnut.
– Koitetaan löytää jokaiselle se oma polku eli ei työnnetä valmiiseen putkeen, vaan keksitään se putki jokaisen kohdalla erikseen, Jari Järvinen muotoilee.
– On ryhmätöimintaa, yksilötyötä, avoimia ja suljettuja ryhmiä ja perinteisempää nuokkaritoimintaa, jatkaa etsivä nuorisotyöntekijä Emma Heimo.
Kaarinassa etsivä nuorisotoiminta kokoontuu keskustassa, mutta muuallakin toki käydään.
– Olemme olleet maalaamassa ja käyneet muun muassa pihoja hoitamassa, kiittelee Jenna Mäki-Tanila.
Kansanedustajat kiittelevät
Kysyimme lounaissuomalaisilta kansanedustajilta, miten etsivä nuorisotyö heidän mielestään toimii. Vastauksia tuli kahdeksalta kansanedustajalta ja selvä enemmistö piti toimintaa hyvänä.
Oppositiopuolueiden edistajat tosin torjuivat hallituksen leikkausaikeet.
– Jos haluamme säästää vankiloiden seinistä, meidän pitää panostaa kouluihin ja nuorisotyöhön, vihreiden kaarinalainen kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Sofia Virta kommentoi.