Israel on tulitauon päättymisen jälkeen siirtänyt maahyökkäyksensä painopisteen aiempaa voimakkaammin Gazan kaistan eteläosiin, joihin myös Pohjois-Gazan asukkaat ovat aiemmin paenneet.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart muistuttaa, että Gazan eteläosissa asui jo entuudestaan paljon ihmisiä.
– Pohjoisesta saapuneiden pakolaisten myötä siellä on nyt pari miljoonaa ihmistä pakkautuneena, mikä tekee sotatoimet ja siviiliuhrien välttämisen hyvin haastavaksi, Stewart sanoo.
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelän mukaan Israelin ja Hamasin toimintatavoissa ei ole tapahtunut tulitauon jälkeen merkittäviä muutoksia.
– Tässä liikutaan tavallaan harmaalla vyöhykkeellä koko ajan, molemmin puolin. Hamas käyttää edelleen siviilejä ihmiskilpinä ja pyrkii vasten sodan oikeussääntöjä käyttämään etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtinaan, Mäkelä toteaa.
Mäkelän mukaan Gazassa käytävään epäsymmetrisen sotaan on hyvin vaikea valmistautua. Lähtökohtaisesti heikompi Hamas tekee kaikkensa vaikeuttaakseen Israelin toimintaa, eivätkä mitkään oppikirjat hänen mukaansa kerro, kuinka tällaista kaupunkisotaa siviilien keskellä tulisi käydä.
– Kun toinen osapuoli käyttää tietoisesti siviilejä kilpinään, minkään oppikirjan noudattaminen on mahdotonta, Mäkelä sanoo.
Stewart ei osaa arvioida sitä kuinka oikeaoppisesti Israel on siviilejä Gazassa kohdellut. Hän kuitenkin toteaa, että siviiliväestöä kuuluu konfliktialueella suojella parhaansa mukaan, eikä siihen saa kohdistaa sotatoimia.
– Esimerkiksi Gazan kaupungista julkaistuissa satelliittikuvista voi nähdä, että yli puolet rakennuksista on tuhottu. Jos tämä on jonkin oppikirjan mukaista toimintaa, niin aika massiivista tuho ja kuolleiden määrä on, Stewart sanoo.
Ihmismäärän vuoksi vahinkojen riski on Etelä-Gazassa Stewartin mukaan aiempaa suurempi.
Painopisteen siirtyminen ei yllättävää
Juha Mäkelän mukaan taistelujen painopisteen siirtyminen etelään oli odotettavissa.
– Hamasilla on ihan yhtä mittava tunneliverkosto etelässä kuin pohjoisessakin, Mäkelä kertoo.
Mäkelän mukaan Israelin tiedustelu on jo pitkään tiennyt, että toinen Hamasin suurista terroristipesäkkeistä sijaitsee kaistan eteläosissa.
– Taistelujen ensimmäisessä vaiheessa pohjoisessa Israel pyrki saamaan siviilit turvaan etelään. Nyt etelässä on aika ahdasta ja taistelualueet ja siviilien turva-alueet ovat hyvin lähellä toisiaan, Mäkelä sanoo.
Stewartin mukaan Israel ei ole missään vaiheessa kertonut suoraan, mihin se Gazassa pidemmän päälle pyrkii. Hän ei kuitenkaan usko, että Israelin välittömät tavoitteet ovat tulitauon aikana muuttuneet.
– Israel haluaa edelleen tuhota Hamasin, vapauttaa sen ottamat panttivangit ja estää sen, että Gazan kaistalta voitaisiin tulevaisuudessa uhata Israelia, Stewart arvioi.
Uudet vyöhykkeet aiheuttavat sekaannusta
Kun taistelut siirtyivät Gazan eteläosiin, ei siviileillä enää ole montaa paikkaa, mihin mennä. Egypti ei suostu vastaanottamaan pakolaisia Gazasta, eikä Hamas Mäkelän mukaan aina anna siviilien poistua alueilta, jossa se on itse läsnä.
Israelia on Gazan sodan aikana arvosteltu toistuvasti siitä, että siviiliuhrien määrä Gazassa on liian suuri.
Israelin puolustusvoimat (IDF) julkaisi viime perjantaina kartan, jossa Gazan kaista on jaettu 620 vyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden koot vaihtelevat 25 neliökilometristä kahden jalkapallokentän kokoisiin alueisiin.
Mäkelän mukaan Israel pyrkii esimerkiksi lentolehtisillä ja sosiaalisella medialla viestimään palestiinalaisille, miltä vyöhykkeiltä siviilien tulisi milloinkin poistua. Israelin pudottamissa lentolehtisissä on qr-koodeja, jotka ohjaavat evakuointiohjeita antaville sivustoille.
– Israel ainakin yrittää antaa siviileille mahdollisuuden poistua. On eri asia, tavoittaako tieto kaikki ihmiset, Mäkelä sanoo.
Stewartia vyöhykejaon toimivuus epäilyttää vahvasti.
– Tilanne on Gazassa todella haastava, eikä Israel tule pääsemään siitä yli millään qr-koodeilla tai karttaruudukoilla. He käyvät epäsymmetristä sotaa, ja Hamasilla on mahdollisuus piiloutua siviilien sekaan. Se jättää Israelille vain huonoja vaihtoehtoja.
Stewartin mukaan Israelin jakamia karttoja on pidetty Gazassa hyvin sekavina. Kaikilla ei ole verkkoyhteyttä tai sähköä, ja kartoissa on ollut ristiriitaisuuksia.
Kaikkien ei hänen mukaansa ole mahdollista siirtyä, eikä evakuointialueilla välttämättä ole tilaa. Israelin varoitukset eivät myöskään takaa, että evakuointivyöhykkeillä olisi turvallista, Stewart sanoo.
– Herää epäilys siitä, pyritäänkö tällä oikeasti välttämään siviiliuhreja, vai tahdotaanko sillä ainoastaan pitää jo monta kertaa siirtyneitä ihmisiä pelon vallassa. Jos siviiliuhreja voidaan tällä tavalla välttää, on se tietenkin hyvä asia.
Taisteluiden kova hinta
Nimettömänä esiintynyt israelilaisupseeri kertoi viime viikolla uutistoimisto Reutersille, että Israel on onnistunut tappamaan noin 5 000 Hamasin taistelijaa sodan aikana. Hänen mukaansa tämä vastaa noin viidesosaa Hamasin aseellisen siiven vahvuudesta.
Mikäli arvio pitää paikkansa, on yli kahden miljoonan ihmisen asuttamalla alueella yhä 20 000 Hamas-terroristia siviileiksi soluttautuneina.
Stewartin mukaan Israel kykenee valtaamaan ja tuhoamaan Hamasin tunneliverkostoa, tukikohtia ja asevarastoja. Sen joukkojen tuhoaminen siviiliväestön keskeltä on silti käytännössä mahdotonta.
– Jos tavoite on tuhota Hamas, kuten Israel on asian muotoillut, täytyy myös muistaa, ettei Hamas toimi ainoastaan Gazan kaistalla. Sillä on johtoa monissa muissa maissa ja Länsirannalla, eikä Hamas siksi tuhoudu pelkästään Gazan kaistalla.
Hamas väittää lähes 16 000 ihmisen kuolleen Gazassa 7. lokakuuta alkaneen konfliktin aikana.
Sodan molemmat osapuolet käyvät myös hyvin vahvaa informaatiokampanjaa, eikä yhteenkään Israelin tai Hamasin ilmoittamaan uhrilukuun kannata Mäkelän mukaan luottaa.
Esitetyt luvut ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka korkeaa hintaa Israelin kannattaa Hamasin tuhoamisesta maksaa.
– Uskon, että asiaa arvioidaan Israelissakin jatkuvasti. Kotimaan tuki operaatiolle tuntuu olevan vielä vahva, eikä tällä hetkellä ole havaittavissa mitään merkkejä siitä, että Israel olisi lopettamassa operaatiota, Mäkelä sanoo.
Stewartin mukaan Israelin eteläisen operaation järkevyyttä on vaikea arvioida, koska ei tiedetä, mihin Israel pyrkii.
– Jos tietäisimme, mikä Israelin suunnitelma Gazan ja palestiinalaisten tulevaisuuden varalta on, voisimme arvioida, miten mielekästä sitä on näillä sotatoimilla edistää. Nyt tämä näyttää hyvin hankalalta ja potentiaalisesti hyvin veriseltä yhtälöltä.
Pitkässä sodassa ei hyötyjiä
Mäkelä uskoo taistelujen jatkuvan Gazan eteläosissa vielä viikkojen ajan.
– Asutuskeskuksissa taisteleminen ei ole nopeaa toimintaa. Kun alueella on poikkeuksellisen paljon siviilejä, taistelut voivat jatkua vielä useita viikkoja, jopa kuukausia.
Mäkelä painottaa, että Israelin saama kansainvälinen tuki vaikuttaa taistelujen jatkumiseen.
Hamasilla on kuitenkin edelleen panttivankeja, eikä Mäkelä siksi usko Israelin olevan valmis neuvottelemaan pidemmästä rauhasta.
Stewart ei puolestaan usko, että Israelin operaatio voi jatkua samanlaisena pitkään. Lähipäivinä muutosta tuskin tulee.
– Viikonloppuna Yhdysvalloista viestittiin voimakkaasti, että siviiliuhrien määrä on liian korkea. Jos tämä jatkuu, äänenpaino varmaankin koventuu ja paine uudelle tulitauolle kasvaa, Stewart sanoo.
Stewartin mukaan Gazan eteläosia pommitettiin jo ennen tulitaukoa, ja siellä on paljon sodan tuhoja. Ruoka, vesi ja lääkkeet ovat vähissä.
– Kello tikittää siksi myös humanitäärisen avun tarpeen osalta.
Stewartin mukaan on olemassa jokin piste, jolloin Yhdysvallat toteaa operaation inhimillisen hinnan olevan liian korkea.
– Tämä ei ole pitkässä juoksussa hyödyksi kenellekään, enkä usko, että tämä enää voi jatkua kuukausia. Vaikka syy lokakuun iskusta on täysin Hamasilla, on Israelilla velvoite miettiä tasapainoa ja sitä, mikä on tämän operaation hinta.