Valtaosa Kymenlaakson terveysasemista saatetaan sulkea vuoteen 2030 mennessä.
Kymenlaakson aluehallitus päättää terveysasemien määrästä ensi viikon tiistaina.
Vt. hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman esittää aluehallitukselle, että jatkossa sote-keskuspalveluja olisi tarjolla vain neljässä tai viidessä toimipisteessä. Terveysasemia on nykyisin kolmetoista.
Sote-keskusten toimintaa korvattaisiin digipalveluilla ja liikkuvilla palveluilla. Aluehallitus ei ota vielä kantaa siihen, mitkä terveysasemat mahdollisesti suljetaan. Aluehallituksen jälkeen muutosten jatkovalmistelu siirtyy palvelulautakunnalle.
Muutokset tapahtuisivat vuosina 2025–2030. Säästöjä siitä tulisi alustavien laskelmien mukaan yhteensä 98 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
Kysyimme, millaisia vaikutuksia päätöksellä olisi. Kysymyksiin vastaa asian valmistelija, Kymenlaakson hyvinvointialueen integraatiopalvelujohtaja Heli Kainulainen.
Mitä muutos tarkoittaisi asiakkaan kannalta?
– Suunnittelemme muutoksia vuoteen 2030. Välittömästi ei tapahdu mitään. Pikkuhiljaa lisäämme digitaalisia palveluja ja pyrimme niillä korvaamaan perinteisiä tapaamisia kasvotusten. Meillä on suunnitelmissa, että jopa 30 prosenttia palveluistamme digitalisoidaan vuoteen 2030 mennessä.
Jos aluehallitus hyväksyy neljän tai viiden toimipisteen mallin, lisäämme liikkuvaa palvelua. Ikäihmisille suunnittelemme ohjaus- ja neuvontatyyppistä ikäneuvolapalvelua. Ikäneuvoloita ei vielä ole, ja niitä on tarkoitus lähteä suunnittelemaan.
Mitä muutos tarkoittaisi hyvinvointialueen työntekijän kannalta?
– Jos tiivistämme toimipisteverkostoa, se voi tarkoittaa sitä, että työskentelypiste muuttuu. Toisaalta samanaikaisesti kun lisäämme digitaalista palvelua ja etäasiointia, etätyömahdollisuudet kasvavat edelleen. Kun vaaditaan fyysistä kanssakäymistä asiakkaiden kanssa, nykyinen toimipiste saattaa muuttua.
Mitä tapahtuu esimerkiksi Kouvolan Ratamokeskukselle?
– Itse näen, että erityisesti suurimmissa sote-keskuksissa tarjoaisimme laajempaa palvelua, eli meillä olisi mahdollisesti ilta- ja viikonloppuvastaanottoja. Jos toimipisteverkostoa lähdetään supistamaan, meidän on tarjottava riittävä määrä vastaanottoaikoja. Laajentamalla aukioloaikoja voimme turvata riittävät kasvokkain tapahtuvat palvelut.
Mitä liikkuvat palvelut tarkoittaisivat?
– Se voisi olla ohjausta ja neuvontaa. Erityisesti ikääntyvälle väestölle se voisi tarkoittaa pienimuotoisia toimenpiteitä, kuten tikkien poistoa.
Joillakin alueilla on pyörillä kulkevaa liikkuvaa palvelua, mutta ei meillä ole vielä suunnitelmia niin pitkälle. Itse näkisin, että liikkuvassa palvelussa hyödyntäisimme muita käytössämme olevia tiloja, joita haja-asutusalueelle jää.
Eli esimerkiksi terveysbusseja ei olisi tulossa?
– Ainakaan tässä vaiheessa ei ole suunnitelmia, mutta meillä on tässä aikaa pohtia, mikä olisi tarkoituksenmukaista liikkuvalle palvelulle.