Presidentinvaalien kampanjointi alkaa ottaa vauhtia. Tässä vaiheessa voidaan jo sanoa täydellä varmuudella, että vaaleista tulee jännitysnäytelmä, eikä kisa ratkea vielä ensimmäisellä kierroksella. Näin arvioi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikön Sami Borg.
Presidentinvaalien äänestysaktiivisuus on ollut vuodesta 1994 tasaisessa laskussa, mutta tammikuussa trendi saattaa kuitenkin kääntyä ensimmäistä kertaa sitten viime vuosituhannen, hän ennakoi.
Mielenkiintoa vaaleja kohtaan lisäävät myllerrys maailmalla sekä tilanne, jossa istuva presidentti ei ole vaaleissa ehdolla.
Kun presidentti valittiin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla, nousi äänestysprosentti ensimmäisellä ja toisella kierroksella yli 82 prosentin.
Seuraavissa vuoden 2000 vaaleissa äänestysinto romahti peräti viisi prosenttiyksikköä, ja suunta on sen jälkeen ollut laskeva.
Vuonna 2018 Sauli Niinistö äänestettiin jatkokaudelle ensimmäisellä kierroksella, ja tuolloin uurnille suuntasi enää alle 70 prosenttia äänioikeutetuista.
– Oma käsitykseni on se, että äänestysaktiivisuus tulee nousemaan aiemmista vaaleista. Kuinka korkealle, se jää nähtäväksi. Oma käsitykseni on se, että voidaan hyvinkin päästä sinne 75 prosentin päälle, jopa lähelle 80 prosenttia. Se olisi upeaa, Borg sanoo.
Maailman myllerrys puhuttaa vaalikojuilla
Äänestysinnon nousuun uskovat myös presidenttiehdokkaat.
– Ainakin niiden keskustelujen pohjalta, joita olen toistaiseksi käynyt. Tilanne kansainvälisesti ja Suomessa on niin mielenkiintoinen, että mielenkiinto myös vaaleja kohtaan kasvaa, sanoo kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb.
SDP:n ehdokkaan Jutta Urpilaisen mukaan ihmiset tahtovat keskustella kampanjatilaisuuksissa ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
– Paljon puhutaan eri puolilla maailmaa käynnissä olevista konflikteista, Ukrainasta, Gazan tilanteesta ja siitä, mitä Nato tarkoittaa meidän turvallisuudellemme.
Perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho kuitenkin huomauttaa, ettei presidenttiehdokkaiden välillä ole löytynyt kovinkaan suuria linjaeroja ulko- ja turvallisuuspolitiikan perinteisistä kysymyksistä.
– Ehkä enemmänkin äänestäjän arvioitavaksi tulee se, että kuinka uskottava kukin ehdokas on. Ottaen huomioon vuosien saatossa esitetyt mielipiteet ja kannat näistä kysymyksistä.
Vaalien voittaminen vaatii Suomen kiertämistä
Presidenttiehdokkaat ovat tänä viikonloppuna jalkautuneet toreille ja kauppakeskuksiin pohjoisesta etelään tapaamaan kansalaisia ja puhumaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Käynnissä on kuitenkin vasta alkulämmittely. Kunnolla kisa lähtee käyntiin vasta uudenvuoden jälkeen.
Pakkasessa seisoskelun rinnalla keskeinen osa jokaisen kampanjatiimin työkenttää on sosiaalinen media, joka tarjoaa ehdokkaalle vaivattoman tavan päästä suoraan äänestäjän olohuoneeseen linjaamaan ja tarjoamaan omia vaihtoehtojaan.
Onko äänestäjien kohtaamisella kasvotusten tässä sosiaalisen median sanelemassa ajassa enää edes mitään merkitystä?
Borgin mielestä on, jopa enemmän kuin vaikkapa eduskuntavaaleissa.
– Se johtuu siitä, että ehdokkailla on hyvin vahva tarve saada myös oman taustapuolueen perinteisen kannattajakunnan ulkopuolelta ääniä. Ja silloin pitää kiertää toreilla paljon koko maata.
Borgin mukaan äänestäjät eivät ole presidentinvaaleissa yhtä puolueuskollisia kuin muissa vaaleissa. Tärkeintä on se, miten ehdokas onnistuu puhuttelemaan äänestäjää henkilönä.
Urpilaisen mukaan äänestäjien tapaamiseen kasvotusten uppoaa selkeästi yli puolet kaikesta kampanjaan käytetystä ajasta.
– Henkilökohtainen kohtaaminen, sitä ei voi korvata sosiaalisella medialla, vaikka silläkin on totta kai kampanjoinnissa tärkeä rooli, Urpilainen sanoo.
Halla-aho jakaa saman arvion.
– Monet tulevat ottamaan ihan selfie-kuvia, heistä on hauskaa tavata presidenttiehdokkaita. Mutta moni myös haluaa tulla kasvotusten toteamaan tai katsomaan, että vastaako se median luoma mielikuva ehdokkaista todellisuutta. Moni kansalainen on keskustelujen jälkeen todennut, että käsitys parani keskustelun jälkeen.
Halla-aho ja Urpilainen suuret kysymysmerkit
Yksi hyvissä ajoin oman kampanjansa aloittanut ehdokas on Ylen kannatusmittauksen kärkeä pitävä Stubb, joka kiersi viikonloppuna Uudellamaalla.
– Ensimmäiset kolme kuukautta olivat peruskunnon kautta ja nyt on intensiivisempää meininkiä jouluun saakka. Varsinainen kisakausihan on sitten tammikuussa. Ei kannata ruoskia itseensä väsymyksen partaalle tässä vaiheessa, Stubb sanoo.
Suuriksi kysymysmerkeiksi vaalien tuloksen kannalta Borg laskee Urpilaisen ja Halla-ahon kannatuksen kehityksen vaalien alla julkaistavissa kannatusmittauksissa. Molemmat ehdokkaat ovat tällä hetkellä selvästi jäljessä oman taustapuolueen suosiosta.
Gallupeissa näkyy Borgin mukaan se, että Urpilainen, joka ei ole komissaarin tehtävänsä vuoksi voinut aloittaa kampanjaansa hyvissä ajoin, kärsii alhaisesta kannatuksesta.
Halla-aho taas on hoitanut täysipäiväisesti eduskunnan puhemiehen tehtävää, mikä on asettanut rajoituksia sille, kuinka paljon aikaa kampanjointiin on mahdollista käyttää.
Sekä Halla-aho että Urpilainen itse jaksavat edelleen uskoa siihen, että kannatusmittaukset alkavat elämään vasta lähempänä vaaleja.
Urpilainen on vakuuttunut siitä, että äänestäjät eivät ole vielä lyöneet suuressa määrin lukkoon omia ehdokkaitaan.
– Minulla on ihan täysi vauhti päällä ja teen nyt täysipäiväisesti tätä työtä. Luulen, että tässä voi vielä tapahtua isojakin muutoksia sen osalta, kenen taakse ihmiset sitten oikeasti näissä vaaleissa asettuvat.
Halla-aholla viikonloput kuluvat myös pitkälti maakuntia kierteessä ja viikolla kalenterit täyttyvät haastatteluista, paneeleista ja sen kaltaisista.
– Nyt alkaa tietyissä mielessä loppusuora. Suuri yleisö alkaa havahtua siihen, että vaalit lähestyvät ja ihmiset alkavat vasta pohtia vakavammin ehdokasvalintaansa, Halla-aho sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta huomiseen 10. joulukuuta kello 23 asti.