Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Kipsi-hanke on päässyt 100 000 hehtaarin kokonaistavoitteessaan puoleen väliin.
Saaristomeren valuma-alueella kipsiä on levitetty nyt noin 24 000 hehtaarille. Muualla Suomessa kipsillä on käsitelty noin 29 000 hehtaaria.
Saaristomeren alueen hehtaaritavoitteesta on jäljellä noin puolet ja kipsitukikelpoista peltoalaa on paljon. Alueelle toivotaan paljon hakemuksia nyt auenneella hakukierroksella.
Muualla Suomessa kärkipäässä kipsihakemusten määrässä ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa.
Pohjois-Pohjanmaalle kipsiä on haettu kahdessa vuodessa lähes 10 000 hehtaarille ja Pohjanmaalle yli 8000 hehtaarille.
Pohjalaismaakuntien innostusta selittänee ainakin se, että alueen perunanviljelijät ovat tottuneet käyttämään kipsiä. Peruna nimittäin hyötyy sen kalsiumista.
Kipsitukea on Saaristomeren alueen ulkopuolella eli vuonna 2022 laajentuneella hankealueella jäljellä vielä noin 10 000 hehtaarille. Tavoitteen tultua täyteen ei kipsihakua näillä näkymin olla avaamassa näille alueille.
Hakualueen rajauksen tarkoituksena on kohdistaa kipsin levitystä sinne, mistä sillä todennäköisimmin saadaan paras vesiensuojeluvaikutus.
Lannoitevalmistuksen sivutuote
Kipsi on viljelijälle ilmaista ja verovapaata eikä se vaikuta maataloustukiin.
Maanparannuskipsiä ei levitetä järvien valuma-alueille, pohjavesi- tai Natura-alueille eikä luomupelloille.
Kipsi-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on kalsiumsulfaattia, ja sitä syntyy Siilinjärvellä lannoitevalmistuksen sivutuotteena. Se on neutraali yhdiste, joka ei vaikuta pellon happamuuteen eikä suolaa peltomaata.
Kipsi nostaa peltomaan ionivahvuutta ja parantaa maan mururakennetta.