Kansainvälinen olympiakomitean (KOK) hallitus on päättänyt, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat saavat osallistua Pariisin olympialaisiin kesällä 2024.
KOK kertoi hallituksensa ratkaisusta perjantaina iltapäivällä Suomen aikaa. Venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat saavat kisata olympialaisissa neutraaleina yksilöurheilijoina (eng. Individual Neutral Athletes, INA). Venäläisiä tai valkovenäläisiä joukkueita kisoihin ei oteta.
Kansainväliset urheilulajiliitot ovat päättävässä asemassa venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisessa. Urheilijoiden tulee KOK:n mukaan läpäistä eri lajiliittojen omat lajikohtaiset karsinnat tai karsintakilpailut, jotta he voivat osallistua Pariisin kisoihin.
Kansainvälisen olympiakomitean urheilijakomission puheenjohtaja Emma Terho valottaa Yle Urheilulle, miten KOK:n päätös on rakentunut.
– Se perustuu siihen, että on käyty paljon taustakeskusteluja, joissa on globaalisti alkanut käymään selväksi, että venäläisurheilijoiden täyssulkeminen nähdään urheilun yhdistävän mission vastaisena, Terho aloittaa.
– Se, että tälle on saatu näin tiukat kriteerit on osoittanut selväksi, että se porukka joka siellä voisi teoriassa olla (tulossa kisoihin) on pieni. Se on ehkä sellainen asia, johon on voitu vaikuttaa.
Terho kuvaa, että mitä kauemmaksi Euroopasta mennään, niin sitä selkeämmin kanta on ollut Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoiden mukaan ottamisen puolella.
– Pohjoismaiden, Baltian ja Ukrainan tätä vastaan olevat kannat ovat myös selvät. Euroopan maiden kantoihin on kuitenkin myös vaikuttanut osallistumisehdoissa oleva vaatimus, etteivät urheilijat tai taustahenkilöt voi olla Venäjän tai Valko-Venäjän armeijan tai turvallisuuspalveluiden listoilla.
Ukrainalaisilla vastuuta valvonnassa
Miten sitten Kansainvälinen olympiakomitea pitää huolen, etteivät urheilijat tai taustahenkilöt riko näitä asetettuja vaatimuksia? Miten esimerkiksi selvitetään se, kannattaako urheilija tai taustahenkilö Ukrainassa käytävää sotaa?
– Se on ollut lajiliittokohtaista. Aika moni on käyttänyt samaa tapaa, eli on ollut ulkopuolisia tahoja, jotka ovat käyneet yksittäisesti läpi mahdollisesti mukana olevien urheilijoiden tilannetta, Terho sanoo.
– Tottakai se kontrolli on tehtävä hyvin ja sen tarkasti tekeminen on myös vaatimus. Siellä on tullut pari tilannetta, jossa urheilija on meinannut mennä läpi. Ukrainalaiset ovat olleet kohtalaisen aktiivisia ilmoittamaan, jos joku ei ole meinannut mennä tuon seulan läpi.
Urheilullisesti suurimmassa vastuussa ovat kansainväliset lajiliitot, jotka määrittävät karsintatapansa olympialaisiin.
– Jos heidän karsinnoissaan ei ole mukana venäläisiä, minkäänlaista takaporttia ei kisoihin ole, Terho kertaa.
Tällä hetkellä kisoihin kriteerit täyttää ja niihin osallistua voi kahdeksan venäläistä urheilijaa ja kolme valkovenäläistä. Kahdeksassa lajissa venäläiset ja valkovenäläiset on hyväksytty mukaan kansainvälisiin kilpailuihin. Terho arvioi, ettei lajien määrä tulee kasvamaan ”massiivisesti”.
– En näe sille mahdollisuutta. On lajeja, esimerkiksi uinti, joissa venäläisten on sallittu osallistua kansainvälisiin kilpailuihin, mutta venäläiset ovat nähneet ehdot niin tiukaksi, etteivät he ole lähettäneet urheilijoita.