Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylen aamussa tänään maanantaina, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025.
Salonius-Pasternak muun muassa sanoi, että mikäli Yhdysvaltojen poliittinen johto vähentäisi kiinnostustaan Eurooppaan samalla, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin näkisi Ukrainan hyökkäyssodan poliittisesti onnistuneeksi, Venäjä saattaisi yrittää rikkoa Natoa sotilaallisella operaatiolla.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin mukaan näissä kysymyksissä on vielä paljon jossiteltavaa.
– Tulevan ennakoiminen on hankalaa. Tällaiset isot muutokset sysäävät liikkeelle ketjureaktioita, ja niiden lopputulos on vaikeampaa aavistaa kuin yksittäisen osan, Forsberg sanoo Radio Suomen Päivässä.
Aiemmin on povattu, että Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Donald Trump saattaisi vaalit voittaessaan vähentää Yhdysvaltojen tukea Ukrainalle ja mahdollisesti myös pyrkiä vetämään Yhdysvaltoja pois Natosta.
Forsberg arvioi, että jos Trump valittaisiin presidentiksi, olisi hänellä todennäköisesti selkeämmät suunnitelmat kuin ensimmäisellä kaudellaan 2017–2021. Forsbergin mukaan on kuitenkin epävarmaa, kuinka tarkkaan Natosta irrottautuminen kuuluu Trumpin agendalle.
– Vai onko kyse uhkailujen sarjasta, joilla pyritään saamaan eurooppalaiset osallistumaan enemmän Naton kustannuksiin, ostamaan enemmän amerikkalaisia aseita ja pitämään puolustusbudjettinsa lähempänä Yhdysvaltojen tasoa.
Professori: ”Suomi on varautunut konfliktiin jo vuosikymmeniä”
Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomen reserviläisten kannattaa sitoutua olevansa elämänsä kunnossa henkisesti ja fyysisesti vuoden 2025 alkuun mennessä. Lisäksi kotivara, kuten ruoka, lääkkeet ja vesi, kannattaisi laittaa kuntoon jo tänään.
– Lähtökohtaisesti on aina hyvä, että ylläpitää fyysistä kuntoaan tai säilyttää kotona kotivaraa. Kyse ei ole siitä, että nyt pitäisi varautua vuonna 2025 vuonna alkavaan sotaan, Salonius-Pasternak selvensi.
Hän kertasi neuvonsa myös viestipalvelu X:ssä.
Forsbergin mukaan on hyvä ajatella kotivaraa ja omaa kuntoa riippumatta siitä, valitaanko Donald Trump Yhdysvaltain presidentiksi vai ei.
Hän muistuttaa, että Suomi on jo vuosikymmeniä ajatellut, että sen puolustus ei ole riippuvainen Natosta ja että konfliktin riski itänaapurin kanssa on aina olemassa.
– Nyt sodan riski tuntuu ehkä isommalta, kun sotaa nähdään läheltä, mutta tämä riskiarvio on aina ollut taustalla. Tässä on aika monta jossia ennen kuin pitäisi oikeasti alkaa varautua sotaan.
Forsbergin mukaan keskustelu Ukrainan aseavusta näyttää suuntaa sille, minkälaisen viestin länsimaat lähettävät Venäjälle.
– Emme halua, että Venäjä saa sellaisen käsityksen, että voimakkaampi tahto voittaa heikomman tahdon. Lännessä pitäisi ymmärtää, että antamalla tässä tilanteessa viestin, että länsi jaksaa tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta vain parin vuoden ajan, niin se on aika huono viesti.
Reserviläisten kuntokuuri on tervetullut, sanoo dosentti
Salonius-Pasternak mainitsi Ylellä, että sota ei Suomessa ole todennäköinen vaihtoehto. Samaa painottaa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Aleksanteri-instituutista. Hän kuvailee keskustelua sodasta heiluriliikkeeksi.
– Hetki sitten povattiin Ukrainan voittoa. Nyt puhe on pessimististä. Todellisuudessa tulevaa on kuitenkin vaikeaa ennustaa.
Konfliktin mahdollinen laajeneminen on paljolti kiinni siitä, romahtaako Ukraina, Käihkö arvioi. Varmoja merkkejä romahduksesta ei hänen mukaansa ole näkyvillä.
Käihkö muistuttaa, että Ukrainan ja Venäjän voimasuhteet eivät ole muuttuneet. Näkemykset sotatilanteesta kärjistyvät Käihkön mukaan sosiaalisessa mediassa ja keskustelusta tulee helposti tunnepitoista.
– Lehtiä on myyty Putinin nöyryyttämisellä voitokkaissa tilanteissa, ja seuraavana päivänä myydään pelolla. Tunnepohjainen puhe ei aina tue analyysia.
Käihkö ei allekirjoita Salonius-Pasternakin esittämää aikamäärettä, että pahimpaan olisi varauduttava jo vuoden 2025 alkuun mennessä. Muutoin hän on samoilla linjoilla.
– Varautumisen pitäisi olla perusasioita. On positiivista, jos tällaisten vuosilukujen esittäminen saa reserviläiset aloittamaan kuntokampanjan.
Käihkön mukaan Suomen puolustus perustuu ennen kaikkea toimivaan, laajaan reserviin. Sen merkitys on nähty hänen mukaansa myös Ukrainassa.
Jutun otsikkoa päivitetty 11.12. kello 14.00: Korjattu huonoimpaan huonompaan.