Tälle joululle punalihaisen kalan ystäville on hyviä uutisia. Lohen hinta on kohtuullisella tasolla.
Lohen tuottajahinta pörssissä on nyt hieman yli seitsemän euroa kilolta. Tavallisesti tämä tuottajahinta tarkoittaa kalatiskillä noin 25–30 euron kuluttajahintaa. Kuluttajan maksamaa hintaa nostavat verot, rahti sekä tukkureiden ja kauppiaan katteet.
– Joulu on tärkeä sesonki lohikalojen kaupalla, ja kysynnän kasvaessa myös hinta joulun alla yleensä nousee, sanoo kalamarkkinoita seuraava erikoistutkija Jari Setälä Luonnonvarakeskuksesta.
Lohen hinta on noussut takavuosista tuntuvasti.
Esimerkiksi vuonna 2020 lohikilon tuottajahinta oli kesäkuukausina alle viidessä eurossa. Vuoden 2023 kesällä tuottajat saivat yli seitsemän euron kilohintoja. Myös hinnan vaihtelut ovat voimakkaampia kuin ennen.
Norjalainen merilohi on Suomessa myydyin ruokakala. Vajaa kaksi vuotta sitten keväällä lohen hinta nousi otsikoihin, koska hintataso nousi ennätyskorkealle.
Silloin asiantuntijat ennustivat, että hintataso jää korkealle. Ennusteet ovat pitäneet hyvin paikkansa.
Halvimmillaan lohikilon pörssihinta on ollut vuodesta 2014 tähän päivään vajaassa kahdessa eurossa, kalleimmillaan lähes 14 eurossa tämä vuoden keväällä.
– Vuoden 2015 jälkeen lohen hinta nousi totuttua korkeammalle tasolle ja parin viime vuoden aikana hinta on heilahdellut erityisen voimakkaasti. Hintatason ennustaminen on myös muuttunut entistä hankalammaksi, kertoo erikoistutkija Jari Setälä.
Kysyntä kasvaa, tarjonta heilahtelee
Lohen maailmanmarkkinahintaa kuvaava Nasdaq Salmon -indeksi muuttuu aivan kuten muutkin hintakehityksestä kertovat suhdeluvut.
Pääosa muutoksista selittyy kysynnällä ja tarjonnalla. Muutaman viime vuoden aikana pakkaa ovat sekoittaneet inflaatio ja Norjassa jatkuva kamppailu lohiin iskevää loista, lohitäitä vastaan.
Suomalaisittain on erikoista, että meillä myytävän lohen hintaan vaikuttaa myös se, mitä tapahtuu Etelä-Amerikassa.
Esimerkiksi vuonna 2016 lohen kilohinta nousi parissa viikossa kolmanneksella, kun Chilessä sijaitseviin lohenkasvatuslaitoksiin iski kaloja tappanut myrkyllinen levä. Sama on toistunut useammankin kerran.
Luonnonvarakeskuksen Setälä sanoo, että Chilessä on otettu tapauksista opiksi. Chile on Norjan ohella suurimpia lohentuottajia, ja sen tuotantomäärät vaikuttavat herkästi kalan maailmanmarkkinahintaan.
Monena keväänä lohen hinta on noussut rajusti. Setälän mukaan se johtuu ainakin osittain siitä, että Norjassa on kalankasvatuslaitoksilla pulaa työvoimasta kevään loma-aikoina.
Vuotuista hinnanvaihtelua selittää osaltaan myös kalan luontainen kasvusykli. Kala kasvaa eniten kevään ja kesän aikana ja loppukesästä ja syksyllä on enemmän myytävää, jolloin hinta laskee. Vähän ennen joulua hinta taas kääntyy nousuun.
Siinä missä tarjonta heilahtelee satunnaiseltakin tuntuvien syiden vuoksi, kysyntä kasvaa jatkuvasti. Mutta säädelläänkö tuotantoa, jotta hinta pysyisi korkealla?
Setälä sanoo, että sitä on todella vaikea arvioida. Hän uskoo, että enemmän tuotantomäärän säätelyyn vaikuttaa kamppailu lohitäitä vastaan.
– Eteläisemmässä Norjassa ja lähempänä rannikkoa lohitäi on iso ongelma. Sitä on koetettu torjua viemällä kasvatuslaitoksia kauemmas ulkomerelle. Poikasia koetetaan kasvattaa maalla sijaitsevissa kiertovesilaitoksissa entistä isommiksi, jotta tuotantomäärä saataisiin kasvamaan, mutta kysyntä pakkaa kasvamaan tarjontaa nopeammin, Setälä sanoo.
Kuluttaja äänestää herkästi kukkarollaan
Takavuosilta tutut lohen alennusmyyntikampanjat ovat nykyään huomattavasti harvinaisempia. Kun lohen kasvattaja saa kalasta runsaasta kuudesta eurosta vajaaseen yhdeksään euroa kilolta, on selvää että lenkkimakkaraa halvemmalla lohta ei enää saa.
Lahtelainen Salpausselän Kala jalostaa kalaa ja toimii tukkurina ravintoloille ja ruokakaupoille. Joulu on yritykselle tärkeää aikaa, viikossa kalaa liikkuu jopa rekka-autollinen. Se on määrä, joka muina vuodenaikoina lähtee kaupaksi kuukaudessa.
Yhtiön toimitusjohtaja Jari Järvinen sanoo, että hintojen heilahtelu näkyy heidän arjessaan välittömästi.
Kallista lohta tilataan ravintoloiden lounaalle harvemmin. Ruokakaupan tiskille taas on turha tarjota lämminsavustettua lohta, jos savustuskustannusten kanssa kilohinta nousee jopa kolminkertaiseksi kokonaiseen kalaan verrattuna.
Kalan maailmanmarkkinahinnan heilahtelut pakottavat jalostajan miettimään, miten kaupan saa käymään tasaisesti.
Salpausselän Kala on kehittänyt omia kalajalosteita kuluttajille, ja halvan kalan aikana lohta ostetaan pakastimeen jalosteiden raaka-aineeksi. Myös kotimaisen kalan käyttöä on pyritty lisäämään.
Kotimaisen kirjolohen hintataso seuraa norjalaisen merilohen hintaa, mutta heilahtelut ovat pienempiä.
– Syksyn aikana merilohi ja kirjolohi ovat olleet aika edullisia, ja kuluttajat ovat tottuneet hintatasoon. Jännittävää nähdä, mihin suuntaan hinta muuttuu vuodenvaihteen jälkeen, Järvinen pohtii.
Luonnonvarakeskuksen Setälällä on synkkä ennuste hinnanmuutoksesta.
– Chilessä El Ninõ -ilmiö lämmittää vettä nyt alueilla, joissa lohta kasvatetaan. Lämpimämpi vesi voi aiheuttaa uudestaan myrkkyleväkukintoja, mikä voi johtaa kalojen kuolemaan ja korkeampaan hintatasoon alkuvuodesta 2024, Setälä sanoo.