“Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen”, todetaan kenties kaikkien aikojen vanhimmassa sotilasstrategian oppaassa, kiinalaisen Sunzin Sodankäynnin taidossa, joka on kirjoitettu 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Tosin Sunzin henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa.
Sunzin tiiviiden oppien ytimessä on syvällinen psykologinen ihmistuntemus. Suoran toiminnan sijaan Sunzi opettaa harhaanjohtamista ja vastustajan strategiaa vastaan hyökkäämistä. Korkeimpana sotataidon asteena Sunzi pitää vastustajan kukistamista ilman ainuttakaan taistelua.
Tekoälyn tunkeutuessa kaikille elämän aloille myös sodankäynnin uskotaan kehittyvän älysodaksi. Parhaillaan globaalit sotilasmahdit, ennen kaikkea Yhdysvallat ja Kiina, kehittävät vimmalla tekoälyyn pohjautuvia autonomisia asejärjestelmiä.
Niiden myötä ihmisten roolin arvellaan asteittain vähenevän. Ensin miehittämättömien koneiden ohjaajista niiden valvojiksi, ja lopulta kenties sivustaseuraajiksi. Tällöin ihmiset lähinnä määrittävät sodan poliittiset tavoitteet, mutta antavat koneiden hoitaa itse taistelun.
Miten Sodankäynnin taito -teoksen aikaa uhmanneet opit pätevät näillä tekoälyn hallitsemilla taistelukentillä?
“Mikä huolestuttaa sinua taistelukentällä tai elämässä?”
Tekoälypalvelu ChatGPT:n luoman Sunzin pitäisi tuntea Sodankäynnin taidon erikieliset laitokset kuin omat taskunsa, mutta kyetä samalla keskustelemaan luontevasti myös teoksen nykypäivän merkityksistä.
Nakutan komennon ”eläydy Sunzin rooliin” tietokoneeni ruudulle, ja hetkessä ChatGPT-kielimalli mukautuu klassisen sotastrategin elämysmaailmaan.
:
”Sunzi kuuntelee nyt. Mikä huolestuttaa sinua taistelukentällä tai elämässä?”
Menen suoraan asiaan ja tiedustelen, miten ”tekoäly-Sunzi” arvioi Sodankäynnin taidon merkitystä tekoälyn ohjaamien koneiden aikakaudella.
”Sodankäynnin ydin ei ole pelkästään aseissa tai välineissä, vaan siinä, miten voimat ohjataan, miten strategioita sovelletaan ja miten vihollista vastaan käydään,” se toteaa.
”Tämä koskee kaikkia aikakausia ja kaikenlaista teknologiaa.”
Näitä ajattomia periaatteita edustaa tekoäly-Sunzin mukaan esimerkiksi voiman keskittäminen sekä yllätyksen ja harhautuksen soveltaminen.
Alkuperäisen Sodankäynnin taito -teoksen painottaman harhaanjohtamisen ytimessä on kuitenkin inhimillinen psykologia. Ennen kaikkea niin sanottu ”mielen teoria”, eli ihmisen ainutlaatuinen kyky hahmottaa toisen ihmisen ajattelu- ja kokemusmaailmaa.
Juuri tämä mahdollistaa sunzilaisen jymäyttämisen perustemput: väärien vaikutelmien antamiset ja ilmestymisen sotajoukkojen kanssa paikoista, joissa vastustaja sitä vähiten odottaa.
Tulevaisuuden autonomisten taistelurobottien ”ajattelu” on kuitenkin hyvin erilaista. Koneilla ei ole tunteita, eivätkä ne koe pelkoa, kunniaa tai väsymystä.
Jatkan tekoälyn haastamista: Kuinka voidaan harhauttaa taistelurobotteja, jotka ovat irtaantuneet inhimillisen ajattelun periaatteista?
Tekoäly-Sunzin mukaan taistelurobotit eivät tunne, mutta niillä on oma käyttäytymislogiikkansa, joka on lähinnä robottien "psykologiaa".
”Jos ymmärrämme tämän logiikan – kuinka robotti tekee päätöksiä ja reagoi ärsykkeisiin – voimme teoriassa manipuloida sitä.”
Viime vuosina hämmästyttäneet tekoälyalgoritmit toimivat hyvin laboratorio-olosuhteissa, mutta törmäävät suuriin haasteisiin tilanteissa, jotka eivät täsmää koulutuksessa käytetyn datan kanssa, tai joissa uutta tietoa joudutaan yhdistelemään yllättävällä tavalla.
Taistelukentän kaaoksessa rekka-auton erottaminen raketinheittimestä voi olla kuvantunnistusalgoritmille vaikeaa, ja seuraukset sitäkin kohtalokkaampia.
Tekoäly-Sunzin mukaan tätä tulee hyödyntää:
”Esimerkiksi, jos tiedämme, että robotti tunnistaa viholliset tiettyjen visuaalisten merkkien perusteella, voimme luoda illuusioita, jotka saavat robotin uskomaan näkevänsä vihollisen, kun todellisuudessa ei ole ketään.”
Tekoäly-Sunzi ehdottaakin minulle murtautumista vastustajan taistelurobotteihin kyberhyökkäyksillä ohjelmakoodin muokkaamiseksi:
”Niin, että ne toimivat meidän hyväksemme tai eivät ainakaan toimi tehokkaasti vihollisen hyväksi.”
“Drooniparvet sopivat erinomaisesti harhautukseen”
Tulevaisuuden taistelukenttä on kuitenkin yksittäisiä taistelurobotteja monimutkaisempi. Suurvaltojen visioissa siintävät jopa tuhansien yksinkertaisten droonien eli robottilennokkien muodostamat parvet.
Taistelukentällä parvet olisivat itsenäisiä, oman parviälynsä muodostamia organismeja, jotka liikkuisivat sulavalinjaisesti kuin kottaraiset ilmassa. Tällaisten parvien torjuminen olisi nykykeinoin hyvin vaikeaa.
Tekoäly-Sunzille tällaiset parvet tarjoavat konkreettisen esimerkin Sunzin teoksen taolaisesta pohjavireestä: tavoitteesta mukautua veden kaltaisesti sodan muuttuviin olosuhteisiin.
Aivan kuin maaston muotoihin asettuva vesi, myös drooniparvet voivat tekoäly-Sunzin mukaan muuttaa hahmoaan reagoidakseen erilaisiin tilanteisiin ja uhkiin.
“Ne voivat tehdä nopeita iskuja, hajautua ja keskittyä uudelleen, tarjoten strategista joustavuutta ja kykyä yllättää vihollinen.”
Ihmisen ja koneen yhteistyö
Älysodan laajimmassa strategisessa kuvassa drooniparvetkin ovat vain osasia isoissa operaatiojärjestelmissä, joissa erilaiset aseet ja vastustajaa tarkkailevat sensorit (esim. tutkat) olisi yhdistetty verkkoon.
Algoritmit olisivat keskeinen osa tällaistä operaatiojärjestelmää, sillä ne auttaisivat ihmiskomentajia sensoridatan perkaamisessa ja voisivat ehdottaa tilanteeseen parhaiten soveltuvan asejärjestelmän tai ammustyypin käyttöä.
Järjestelmää hyödyntävät komentajat voisivat seurata taistelukentän tilannetta lähes reaaliajassa ja reagoida salamannopeasti sen muutoksiin.
Hypettävimmät asiantuntijat uskovat, että tulevaisuudessa tekoälyt voisivat johtaa operaatiojärjestelmiä myös itse.
Tekoälyalgoritmit ovat päihittäneet ihmiset monimutkaisissa strategiapeleissä aina gosta ja pokerista Starcraftin kaltaisiin tietokonepeleihin. Voisiko tekoäly päihittää ihmisen myös sotataidossa?
Tekoäly voisi analysoida taistelukentän tapahtumia, tutkia silmänräpäyksessä sotahistoriallisia taisteluesimerkkejä ja sotapelata lukemattomia vaihtoehtoisia skenaarioita pohtiessaan tilanteiden ratkaisumalleja.
Tekoäly-Sunzin mukaan tällaisten järjestelmien myötä sodankäynti muuttuisi ”dramaattisesti”.
Samalla se kuitenkin muistuttaa, että sota säilyy virtaavan veden kaltaisena, alati muuttuvana ja kaoottisena toimintaa.
”Sodan dynaamisuus voi yllättää jopa kehittyneimmän tekoälyn.”
Tekoäly-Sunzin mukaan sota on toimintaa, jossa inhimilliset tekijät, kuten intuitio, luovuus sekä ”ihmisen kyky ajatella epälineaarisesti ja yhdistellä näennäisesti irrallisia tietoja” voivat olla hyödyksi.
Tekoäly ja rauhanteon taito
Kokonaisuutena tekoäly-Sunzin näkemyksen voinee kiteyttää niin, ettei sodankäynti ole mullistumassa perustavanlaatuisesti edes tekoälyn mukanaan tuomien muutosten seurauksena.
Vaikka taistelubottien rooli korostuu, säilyttävät Sodankäynnin taidon ydinteesit ajattomuutensa. Myös ihmisen rooli vähintään sodan päämäärien asettajana kytkee ihmiset mukaan myös tulevaisuuden sotiin.
Todellinen taitavuus sodankäynnissä ei ole ainoastaan voittamisessa taistelukentällä, vaan konfliktien ratkaisemisessa tavalla, joka edistää kestävää rauhaa ja hyvinvointia.
Tekoäly-Sunzi
Tiedustellessani haastattelun lopussa tekoäly-Sunzilta, onko jokin keskeinen teema jäänyt käsittelemättä, se muistuttaa, että sodan tavoitteena on lähes aina rauhan ja vakauden saavuttaminen:
”Todellinen taitavuus sodankäynnissä ei ole ainoastaan voittamisessa taistelukentällä, vaan konfliktien ratkaisemisessa tavalla, joka edistää kestävää rauhaa ja hyvinvointia. Tämä voi tarkoittaa vihollisen voittamista ilman taistelua, konfliktin ennaltaehkäisyä tai diplomaattisten ja poliittisten ratkaisujen löytämistä.”
Ja tässäkin tekoäly voisi olla avuksi: esimerkiksi hyödyntämällä data-analytiikkaa konfliktien ennaltaehkäisyyn tai neuvotteluratkaisujen laatimiseen. Paras sota onkin se sota, joka jää kokonaan sotimatta.
Matti Puranen on Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, joka on erikoistunut Kiinan ulkopolitiikkaan ja sotilasstrategiaan.
Artikkelissa on hyödynnetty maksullista ChatGPT Plus -palvelua ja GPT-4 -kielimallia. Tekoäly-Sunzin hahmo on luotu komennolla ”eläydy sotateoreetikko Sunzin rooliin”. Artikkelin kuvat on luotu OpenAI:n DALL-E -palvelulla hyödyntäen Tekoäly-Sunzin puheenvuoroja.