Uhkailua taksitolpilla

”Mä tapan sut, tiedän missä menet ja missä asut, olen seurannut sinua jo pidempään ja jos vielä käyt täällä, se on sinun loppusi.”

Tämä on esimerkki uhkauksista, joita pääkaupunkiseudulla taksia ajava Aleksi kertoo saaneensa taksitolpilla – siis työpaikallaan. Aleksin mukaan häntä on myös yritetty potkaista kasvoihin.

Uhkailijat ja potkija ovat olleet muita taksikuskeja.

Aleksi ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. Hän pelkää oman turvallisuutensa puolesta.

Ylen haastattelemat taksikuskit kertovat, että niin sanotut villit taksit eli jonkun muun kun tunnetun taksifirman alla toimivat taksit ovat ryhtyneet jakamaan Helsinkiä eräänlaisiin reviireihin. Taksit pyrkivät siihen, että muut eivät pääsisi niiden hallitsemille taksitolpille.

– Viimeisten kolmen vuoden aikana villit taksit ovat ottaneet tietyt tolpat, kuten Rautatieaseman aukion, kauppakeskus Triplan ja jotkut yökerhot haltuunsa. Siellä on omat säännöt ja omat kartellit, Aleksi kertoo.

Aleksin lisäksi Yle haastatteli tätä juttua varten yhdeksää muuta pääkaupunkiseudulla työskentelevää taksikuskia, jotka edustavat isoja, perinteisiä taksifirmoja, kuten Taksi Helsinkiä tai Lähitaksia. Yle on varmistanut taksikuskien henkilöllisyyden ja sen, että he harjoittavat tai ovat harjoittaneet ammattiaan.

He kertovat yhteneväisesti siitä, että villien taksien haltuunottamilla taksitolpilla ei ole mukava työskennellä.

Taksikuskit kertovat, että heitä on monin eri tavoin uhkailtu, kun he ovat pyrkineet uhkailijoiden mielestä ”väärälle” taksitolpalle.

– Olen lopettanut taksin ajamisen turvallisuussyistä. Kun tyttäreni uhattiin raiskata ja tappaa, päädyin siihen ratkaisuun, että lopetan nämä työt, sanoo Kimmo.

Myöskään Kimmo ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Jos esimerkiksi bränditaksin kuskin kanssa on ongelmia, asiasta voi aina reklamoida välitysfirmalle. Villien taksien kohdalla tällaista mahdollisuutta ei ole.

Huutelua ja haistattelua

– Surullinen tilanne.

Näillä sanoilla kiteyttää 1990-luvulta saakka taksia ajanut Mikael Kaasinen Helsingin päärautatieaseman taksiaseman meiningin.

– Se on basaari, joka aiheuttaa niin paljon myötähäpeää, etten sinne enää viitsi mennä. Kun kävin siellä omakohtaisesti viimeisen kerran, eteeni muodostettiin autoilla blokki, enkä päässyt sen paremmin eteen- kuin taaksepäinkään. Melkoisen suunsoiton jälkeen pystyin hoitamaan tilaustani, mutta siinä estettiin työntekoani ihan täysin.

Kaasisen ja muiden kuskien mukaan ainakin asema-aukiolle ja Triplan eteen on muodostunut jonotusjärjestelmä, jota pidetään yllä kyseenalaisin keinoin.

Videolla näkyy esimerkki Helsingin päärautatieaseman taksitolpan jonotusjärjestelmästä ja siitä, kuinka asiakas ohjataan tiettyyn autoon. Taksilain mukaan asiakkaalla on kuitenkin oikeus valita mikä auto tahansa, koska matkojen hinnoittelu ei enää ole yhtenäistä.

Yle on peittänyt kuvassa esiintyvän asiakkaan ja taksikuskien kasvot.

Kun asiakas lähestyy taksitolppaa, häntä lähestyy ryhmä ”sisäänheittäjiä”, jotka ohjaavat hänet johonkin tiettyyn autoon, taksikuskien mukaan toisinaan hyvin määrätietoiseen tyyliin.

– Tolpan etu- ja takamerkillä on ajojärjestelijöitä, jotka näyttävät, kuka ottaa seuraavan mahdollisen asiakkaan. Jos asiakas pyrkii ohittamaan tämän systeemin ja valitsee esimerkiksi bränditaksin, seuraa huutelua ja haistattelua, pitkään taksia ajanut Annukka kertoo.

Annukka ei esiinny jutussa omalla nimellään turvallisuussyistä.

Konfliktiherkkyyden ja epämiellyttävän tunnelman takia Annukka välttelee tarkoituksellisesti esimerkiksi Triplan edustaa ja asema-aukiota.

– En yhtään ihmettelisi, jos joku siellä vahingossa peruuttaisi autoani päin. Asema-aukiolla minulta on tultu kysymään, että mitä v**** teet täällä. Olen vastannut asiallisesti, että yritän tehdä täällä ihan sitä samaa kuin sinäkin, eli ansaita oman elantoni. Usein yritetään haastaa riitaa ja jäädään tuijottamaan.

Taksilain mukaan asiakkaalla pitäisi olla oikeus valita mikä taksi hyvänsä.

Kilpailu asiakkaista tiukentunut, uskoo poliisi

Ylen haastattelemien taksikuskien mukaan taksitolppia reviirimäisesti jakavat taksikuskit ovat maahanmuuttajataustaisia.

Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Andreas Grönmanin mukaan taksialan ongelmat liittyvät taksiyrittäjien määrän räjähdysmäiseen kasvuun.

Ennen lakiuudistusta liikenteessä oli sallittu tietty määrä takseja, tällä hetkellä taksiasemien kantokyky ei ehkä riitä. Uhkailu voi kertoa tiukemmasta kilpailusta maksavista asiakkaista.

Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Andreas Grönman

Grönmanin mukaan poliisi on havainnut, että esimerkiksi Helsingin päärautatieaseman aukiolla jotkut taksiyrittäjät pyrkivät ylläpitämään omaa jonotusjärjestelmäänsä, joka on paikalla olevien liikennemerkkien sekä kaupungin päätöksen vastaista.

– Olemme huomanneet sellaista pienimuotoista liittoumaa, joka vaikuttaa perustuvan keskinäiseen sopimukseen.

Samaa kertoo taksikuskina työskentelevä Leena.

– Siellä on selkeästi yksi tai kaksi henkilöä, jotka komentelevat pomon asemassa muita. Minusta tämä voisi viitata klaanikulttuuriin ja mafiamaiseen toimintaan. Toisaalta kyse voi olla henkilöstä, joka omistaa autot, Leena sanoo.

Leena ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Annukka sanoo kerran nähneensä, kun rautatieaseman aukiolle ilmaantui mieshenkilö, joka kävi keräämässä somali- ja muilta afrikkalaistaustaisilta taksikuskeilta rahaa. Muut hän jätti rauhaan.

Naistaksikuskeihin kohdistetaan jopa väkivaltaa

Taksikuskien kertomuksissa tulee esille etenkin naisten ala-arvoinen kohtelu, joka kulminoitui viime vuoden kesäkuussa pahoinpitelyyn. Useat maahanmuuttajataustaiset mieskuskit haistattelivat ja huorittelivat Leenaa Triplan edustalla. Sitten yksi kuskeista hyökkäsi Leenan kimppuun ja löi tätä kasvoihin.

– Pahoinpitelystä toipuminen kesti pitkään. Olin aiemmin tottunut siihen, että kaikenlaista suukopua ja nimittelyä voi olla, mutta että joku käy päälle – ja etenkin että mies hyökkää naisen kimppuun. Se rikkoi pahasti turvallisuuden tunnettani, että minua lyödään, ja että toisen koskemattomuutta kohtaan ei ole minkäänlaista kunnioitusta.

Tapaus eteni poliisitutkintaan. Sen käsittely on yhä kesken. Ylen tietojen mukaan pahoinpitelijä ajaa edelleen taksia.

Myös Annukkaan on kohdistettu väkivaltaa, joskin lievempää. Hän oli asema-aukiolla siivoamassa autonsa takapenkkiä, kun joku paiskasi oven kiinni, voimalla. Annukka jäi oven väliin.

Nehän vihaavat minua kuin ruttoa. En luonnollisestikaan itse koe ongelmaksi sitä, että olen nainen ja ajan taksia. Joillekin tämä kuitenkin tuntuu olevan iso ongelma.

Annukka

Helsingin yliopiston Lähi-idän ja islamin tutkimukseen erikoistuneen yliopistonlehtorin Sylvia Akarin mukaan osassa vanhoillisempaa islamintulkintaa ajatellaan, ettei naisen pidä tehdä töitä sellaisessa kontekstissa, jossa hän joutuu tekemisiin vieraiden miesten kanssa.

– Ajatellaan että on ammatteja, jotka sopivat naisille, tai jotka eivät sovi. Taksikuskin ammatissa joutuu palvelemaan miespuolisia asiakkaita ja tilanteessa ollaan yksin, eivätkä kaikki pidä sitä kauhean suositeltavana tai soveliaana naiselle.

Naistaksikuski tulee ikään kuin miesten alueelle.

– Sellaista on ollut näkyvillä, että osassa muslimiväestöä islamin tulkinta on tiukentunut. Toisin kuin muutama vuosikymmen sitten, islamin sääntöjä pyritään noudattamaan nyt huomattavasti tarkemmin. Tämä ei toki koske kaikkia muslimeja, Akar sanoo.

Erilaiseen nimittelyn kaikki Ylen haastattelemat naispuoliset taksikuskit ovat jo tottuneet.

– Olen milloin huora, rasisti, rasistihuora, milloin apina. En ole kuitenkaan antanut periksi, vaan käyn esimerkiksi asema-aukiolla edelleen. He eivät enää jaksa kovin paljon kiusaamiseeni panostaa, Leena kertoo.

Tuula taas kertoo ylimielisestä komentelusta ja käskyttämisestä, jonka hän kokee johtuvan siitä, että on nainen.

– Minulle on esimerkiksi sanottu, että olen huora enkä tiedä, kuka on lasteni isä.

Alan ongelmat eivät tunnu kuuluvan kenellekään

Taksi Helsingin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen sanoo suoraan, että taksialan tilanne ja taksikuskien kokemukset tuntuvat pahalta.

Meillä on ihmisiä, jotka eivät uskalla tehdä töitä. Tai jos tekevät, heille sanotaan, että tulee turpaan ja henki lähtee. Suomi on kuitenkin maa, jota pidetään oikeusvaltiona ja jossa pitäisi olla turvallista elää.

Taksi Helsingin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen

Pentikäinen ihmettelee, että tilanne taksitolpilla on saanut jatkua tällaisena näinkin pitkään, eikä kukaan halua puuttua siihen.

– Kyse on joko haluttomuudesta, kyvyttömyydestä tai niiden yhdistelmästä. Siinä voi olla työnjaollista tai vastuuseen liittyvää ongelmaa: poliisiviranomainen hoitaa laillisuus- ja liikennevalvontaa, Traficom valvoo taksiliikenteen laatua. Muut alan ongelmat eivät tunnu kuuluvan kenellekään.

Suomen tavoin taksiala vapautettiin muutama vuosi sitten muun muassa Tanskassa.

– Tanskassakin oli kaaosvaihe heti taksiliikenteen vapauttamisen jälkeen. Poliittiset päättäjät kuitenkin tuumasivat, että nyt tämä homma laitetaan kuntoon. Kööpenhaminan poliisilaitoksella työskentelee kahdeksan poliisia, jotka eivät tee mitään muuta kuin valvovat taksimarkkinoita ja niiden sääntöjä – toisin kuin täällä meillä Suomessa, Juha Pentikäinen toteaa.

Taksikuski Mikael Kaasinen kertoo taksialan tämänhetkisistä ongelmista, jotka kulminoituvat etenkin Helsingin päärautatieaseman taksitolpalla.

Poliisi: Valvontaa kohdistetaan kaikkiin

Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo ei osaa sanoa, miksei tilannetta ole saatu hallintaan.

– Se on hyvä kysymys. Poliisi tekee verottajan, Traficomin ja aluehallintoviraston kanssa useita kertoja vuodessa yhteisvalvontaiskuja. Ongelmia ilmenee sitä huolimatta, että pääkaupunkiseutu on valvonnan kannalta viranomaisille painopistealuetta. Ainakaan kyse ei ole valvonnan puutteesta.

Asema-aukion ja Triplan taksitolpilla ovat tapelleet ja uhkailleet lähinnä maahanmuuttajataustaiset kuskit: onko poliisilla korkea kynnys puuttua etnisten vähemmistöjen toimintaan rasismileiman pelossa?

– Tämä on täysin vieras väite, ei poliisilla ole haasteita tämän asian osalta. Kohdennamme valvontaa kaikkiin tahoihin, niin villeihin takseihin kuin somali- ja lähi-itätaustaisiin kuskeihin, jos he eivät noudata lainsäädäntöä, Sanna Heikinheimo summaa.

– Ongelmia on kaikkialla, mutta villien taksin kohdalla niitä on enemmän. Maahanmuuttajat ovat taksialalla tärkeä segmentti, ja pääsääntöisesti he ovat hyviä kuljettajia ja yrittäjiä. Pieni osa kuitenkin aiheuttaa ongelmia, joista kärsivät myös ne hyvät maahanmuuttajakuskit, Taksiliiton puheenjohtaja Tuomo Heino toteaa.

Artikkelin keskustelu on suljettu suunniteltua aikaisemmin moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.