Aitajuoksija Nooralotta Neziri on saanut urheilu-uransa aikana negatiivista palautetta ulkonäöstään.
Kuusinkertainen 100 metrin aitajuoksun Suomen mestari, olympiaurheilija ja moninkertainen arvokisakävijä avaa kokemuksiaan Yle Urheilulle.
Hänen kokemuksensa kehonkuvastaan on ollut epävarma.
– En ollut katsonut kehoani kriittisesti, ennen kuin valmentajani kommentoi sitä. Silloin tiesin, että en ole hyvä näin, Neziri kertoo.
Se mietitytti Neziriä pitkään. Hänen kehonkuvansa alkoi vääristyä, mikä vaikutti esimerkiksi hänen ruokailutottumuksiinsa.
– Kun olin syömishäiriön rajalla, ruoan ajattelu vei ison osan arjesta. Ruoasta ei voinut nauttia, stressasin kalorien laskemisesta ja kehostani esimerkiksi kisoissa pienissä vaatteissa, Neziri kertoo.
Syömisen vähentäminen heikensi Nezirin harjoittelun tuloksia. Myöhemmin hän sai apua syömistottumuksiin ravintovalmentajalta.
Oikeanlainen ruokailu alensi rasvaprosenttia, paransi kehonkoostumusta sekä suorituskykyä. Tällä hetkellä Neziri kokee ravinnon olevan hänelle työkalu, koska hän osaa suhtautua siihen paremmin.
– Mitä enemmän ja vapaammin olen syönyt, sitä parempi olo minulla on ollut kropassa. Normaali suhtautuminen ruokaan on auttanut kehonkuvani kanssa.
Neziri, 31, on tällä hetkellä sinut kehonkuvansa kanssa, mutta kolme vuotta sitten ei olisi voinut sanoa samaa.
– 17-vuotiaasta 28-vuotiaaseen minulla oli todella vääristynyt kehonkuva. Kymmenen vuotta niiden asioiden kanssa tuli kamppailtua, ennen kun voi sanoa, että se vaihe on ohi.
Lajikulttuuri ja media vaikuttavat kehonkuvaan
Urheilupsykologi Susanna Jääskeläinen kertoo, että urheilijan kehonkuvalle on merkittävää muun muassa lajikulttuuri.
– Urheilijan kehonkuvaan vaikuttaa se, millainen odotusarvo lajissa on ja millaisilla kehoilla siellä on ennen menestytty. Mikä on oikean näköinen voimistelija tai tennispelaaja, tai minkä tahansa lajin harrastaja, Jääskeläinen sanoo.
Hän nostaa esille myös median vaikutuksen. Tänä päivänä julkisuus luo urheilijoille paineita. Urheilijat joutuvat hyödyntämään julkisuutta myös ansaitakseen rahaa.
– Varmasti monet urheilijat, jotka joutuvat olemaan kameran edessä pienissä vaatteissa kokevat paineita siitä, miltä he näyttävät, Jääskeläinen sanoo.
– Usein verrataan itseä johonkin ideaaliin, miltä haluaisi näyttää. Lajeissa, joissa taas vaatteita on enemmän kuten jääkiekko, paineita median sekä yleisön taholta koetaan todennäköisesti vähemmän.
Neziri ei koe kehonkuvan olevan enää tabu. Silti hänen mielestään aiheesta pitäisi keskustella enemmän. Vääränlaiset tai harkitsemattomat kommentit voivat aiheuttaa nuorille urheilijoille paineita omasta kehonkuvasta.
Myös Jääskeläinen toivoisi avoimempaa keskustelua aiheesta.
– Tiedossani ei ole, että kehokuvasta juurikaan keskusteltaisiin harjoituksissa urheilijoiden kanssa, esimerkiksi miltä oma keho tuntuu, miten sen kokee, onko omaan kehoonsa tyytyväinen tai onko kehossa hyvä olla. Asiasta voisi puhua enemmän myös tästä näkökulmasta, Jääskeläinen toteaa.