Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lastensuojeluasioiden käsittely venyy yli lain vaatimusten – tuhannet lapset odottavat asiansa etenemistä

Hyvinvointialueista vain muutama käsittelee lastensuojelun arvioinnit lain sallimassa ajassa.

Lapsi leikkii lelukirahvilla.
Lastensuojeluntarpeen arviointi pitäisi valmistua kolmessa kuukaudessa. Vain muutama hyvinvointialue yltää tähän. Kuvituskuva. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle

Lastensuojelun asioiden käsittely kestää hyvinvointialueilla kauemmin kuin laki sallii.

Vain Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla lastensuojelu järjestetään täysin tai lähes täysin lainmukaisesti.

Vaikea tilanne sen sijaan on Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tilastossa tarkasteltiin tapauksia huhtikuun alusta syyskuun loppuun.

Syynä määräaikojen ylitykseen on THL:n mukaan henkilöstöpula ja muutokset, joita tehtävänkuviin tuli hyvinvointialueiden aloittaessa.

Käsittelyajat pidentyneet

Lastensuojelutarpeen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi pitää aloittaa viimeistään seitsemän päivän kuluessa. Aikaraja ylittyi kahdeksassa prosentissa tapauksista.

Syyskuun lopussa lähes 2 000 lasta odotti arvioinnin aloittamista. Samalla noin 8 800 lapsen arviointi oli kesken. Heistä noin tuhannen kohdalla kolmen kuukauden määräaika oli jo ylittynyt.

Pylväät näyttävät, kuinka monessa prosentissa arviointi saadaan aloitettua lain edellyttämässä ajassa eli 7 päivän kuluessa.

Arvioinnin pitäisi valmistua kolmen kuukauden kuluessa. Käsittely kestää pidempään 14 prosentissa tapauksista.

Käsittelyajat ovat pidentyneet jo pari vuotta.

Aikarajoista lipsuvien osuus on kasvanut niin arvioinnin aloittamisen kuin sen valmistumisen kohdalla. Aikarajoja tarkasteltiin viimeksi alkuvuodesta.

Grafiikka näyttää kolme huonoimmin ja parhaiten onnistunutta aluetta sen suhteen, kuinka iso osa arvioinneista valmistuu kolmen kuukauden sisällä.

THL:n mukaan hyvinvointialueiden aloituksen myötä tilastointitavat ovat muuttuneet ja tietoja poimitaan eri tietojärjestelmistä. Tämä selittää osan heikentyneistä luvuista.

Koko maassa yhdellä työntekijällä oli lokakuussa keskimäärin 31 asiakasta.

Sosiaalityöntekijällä saa olla korkeintaan 35 asiakasta, ensi vuonna enää 30.

Hajonta on kuitenkin suurta: esimerkiksi Etelä-Karjalassa asiakkaita on vain noin 15 työntekijää kohti.

Erityisen paljon asiakkaita taas oli Päijät-Hämeessä (40), Vantaa-Keravalla (37,6), Pohjanmaalla (36,2) ja Pirkanmaalla (35).