– Muistakaa pojat, että vaikka urheilu-ura ei ihan aina tarjoa suuria juhlahetkiä, mitään elämänne vaihetta ette tulevaisuudessa muistele yhtä haikeina.
Nuoret painijat, jopa olympiakisoihin tyrkyllä oleva Tino Ojala ja Jere Heinonen kuuntelivat keskittyneesti julkisuudesta tuttua hahmoa, joka tiistaina yllättäen ilmestyi helsinkiläisen Urhea-kampuksen molskille juttelemaan heidän kanssaan.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä johtava Matti Heikkinen teki Helsingissä intensiivisen työpäivän, joka illalla huipentui ensimmäisiin Pariisin olympiakisojen suomalaisvalintoihin. Heikkinen kertoo olleensa muutaman viikon käytännössä pelistä pois, sillä koronan jälkitautina iskenyt keuhkokuume pudotti yhä erittäin kovakuntoisen hiihtäjämestarin pitkäksi aikaa sängynpohjalle.
Siinä missä Heikkinen on ylempänä mainituille painijakaveruksille tuttu nimenomaan julkisuudesta, hän on monien suomalaisten huippu-urheilutoimijoiden mielestä operoinut siellä viime aikoina aivan liian harvoin.
Kaksi Heikkisen kanssa hyvin läheistä yhteistyötä tekevää, tunnettua suomalaista huippu-urheiluhahmoa sanoo, että huippu-urheilun sana ei enää paina Olympiakomiteassa. Valtavaksi himmeliksi paisutetun järjestön muut päätoimialat eli liikunnalliset elämäntavat sekä seuratyö ovat jyränneet sen alleen, he arvioivat.
Näistä huippu-urheilun ulkopuolisista päätoimialoista osa huippu-urheiluväestä käyttää sellaista kieltä, ettei sen toistaminen ikärajattomalla verkkosivustolla ole soveliasta.
Huippu-urheilun viesti
Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi nimettöminä puhuvat henkilöt toteavat, että Heikkisen julkisuudessa kovin matalaksi jäänyt profiili ei ole tilannetta ainakaan parantanut.
– Olympiakomiteasta ei millään tavalla tällä hetkellä tule huippu-urheilun tai sen edistämisen viesti ulos, toinen sanoo.
Työtään pääasiassa etänä Jyväskylästä hoitava, harvoin Helsingin-pääkonttorilla näkyvä Heikkinen on selvästi varautunut kysymykseen; kentän viesti on kantautunut myös hänen korviinsa. Helsingin päässä huippu-urheiluyksikön toimintaa vetää enimmäkseen laji- ja kisaohjelmista vastaava konkari Leena Paavolainen.
– En näe tarkoituksenmukaisimmaksi toimintatavaksi sitä, että pitää huutaa eniten. Olen keskittynyt arjen työhön urheilun rajapinnassa eli siellä, missä huippu-urheilijoita tehdään. Minä ja huippu-urheiluyksikkö yleensäkin olemme saaneet hyvää palautetta niiltä, joiden antama palaute merkitsee eniten, työtään syyskuusta 2022 asti hoitanut Heikkinen muotoilee Yle Urheilulle.
Hyvästit veikkausrahoille
Heikkinen tiedostaa erittäin hyvin sen, että tulevat vuodet voivat julkisen talouden leikkauspaineissa olla kylmää kyytiä myös huippu-urheilulle, jonka julkinen rahoitus siirtyy vuodenvaihteessa veikkausvoittovaroista normaaliin budjettimenettelyyn. Siellä huippu-urheilu kilpailee euroista esimerkiksi maanpuolustuksen kanssa.
– Paha huutaa, kun kaikkialta leikataan. Tämä kannattaa urheiluväenkin muistaa. Tilannetta suhteuttaa huippu-urheilun kannalta, että jos itärajalle kaavailtu aita maksaa 300–400 miljoonaa euroa, niin koko opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntabudjetti on noin 160 miljoonaa, josta huippu-urheilu saa sitten osansa.
Huippu-urheiluyksikön työntekijämäärä on pudonnut viime vuosina 22:sta 17:ään. Sitä on pidetty yhtenä selvänä merkkinä siitä, ettei huippu-urheilu enää ole Olympiakomiteassa yhtä merkittävää toimintaa kuin joskus aiemmin.
– Meillä on edelleen Olympiakomiteassa reviiriä toimia, mutta meillä ei ole resursseja. Kansainvälisessä vertailussa meidän rahankäyttömme on kuitenkin erittäin vaikuttavaa ja tehokasta, Heikkinen sanoo.
Valinta-aikataulu puhutti
Tällä hetkellä huippu-urheiluyksikköä työllistävät erityisesti Pariisin kesäolympiakisat, jotka alkavat runsaan kahdeksan kuukauden kuluttua. Huippu-urheiluyksikkö käyttää Pariisi-projektin eri lajien valmennus- ja urheilijatukiin sekä asiantuntijapalveluihin noin viisi miljoonaa euroa.
– Kesäolympiakisoissa menestyminen on todennäköisintä niille, joille siihen riittää oma hyvä perustaso. Se ei ole kovin todennäköistä heille, joiden pitäisi ylisuoriutua.
Olympiakomitea valitsi tiistaina ensimmäiset urheililjat Pariisin kisoihin. Yle Urheilun tietojen mukaan komitean henkilökunta oli keskustellut siitä, pitäisikö valintojen julkaisua siirtää, sillä Venäjän rajoitettukin päästäminen mukaan Pariisin kisoihin on aiheuttanut jopa raivoa kansainvälistä olympialiikettä ja Suomenkin olympiakomiteaa kohtaan.
– Puheet boikotista tai valintojen siirtämisistä ovat juuri sitä, mihin Venäjä tässä tähtää. Meidän ei pidä polvistua negatiivisten voimien edessä. Urheilijat ovat paikkansa Pariisiin ansainneet ja saavat sen.