Lappilaisista viides- ja kahdeksasluokkalaisista 44 prosentilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
Tämä käy ilmi tuoreista koululaisten fyysistä toimintakykyä mittaavista Move-testituloksista, joita tehdään vuosittain 5.- ja 8.-luokkalaisille.
Lappilaisten nuorten fyysinen toimintakyky on heikompi kuin suomalaisilla viides- ja kahdeksasluokkalaisilla keskimäärin, ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia myös aikaisempina vuosina.
Useissa kunnissa Move-testeihin osallistuneista yli puolella on fyysinen kunto sillä mallilla, että se voi haitata terveyttä. Toki monessa kunnassa ikäluokat ovat niin pieniä, että tuloksiin vaikuttavat merkittävästi yksittäisetkin suoritukset testeissä.
Esimerkiksi ylitorniolaisilla viidesluokkalaisilla tytöillä fyysisen toimintakyvyn kokonaistulos on noin 15, kun enontekiöläisillä viidesluokkalaisilla pojilla se on noin 86. Pienempi luku kertoo paremmasta suorituskyvystä. Molempien kuntien ikäluokat ovat pieniä.
Myös Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Satakunnan ja Kainuun hyvinvointialueiden tulokset olivat valtakunnallisia tuloksia heikompia.
Kaupunkiseuduilla toimintakyky parempi
Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla. Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset olivat valtakunnallisia tuloksia parempia.
– Move-mittausten tulos on hyvin linjassa sen kanssa, mitä viime viikolla raportoimme Liikuntalääketieteen päivillä varusmiespalveluksen aloittavien fyysisestä kunnosta ja painoista. Tutkimuksessa havaittiin, että harvaan asutuilta alueilta tulevien varusmiesten fyysinen kunto on kaupungeista tulevia hieman huonompi ja ylipainon todennäköisyys puolestaan hieman suurempi, kertoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.
| Luokka-aste | Sukupuoli | Fyysisen toimintakyvyn kokonaistulos (mitä pienempi luku sen parempi) | |
| 5. | Pojat | 42,1 | |
| 5. | Tytöt | 39,1 | |
| 8. | Pojat | 48,1 | |
| 8 | Tytöt | 47,3 |
Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten elämä on muuttunut niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
– Julkisen liikenteen puute, vähäisemmät harrastamisen mahdollisuudet ovat varmasti ihan oleellisia muutoksia. Itse nostaisin keskeiseksi tekijäksi myös matkat kouluun, harrastuksiin ja oikeastaan kaikkialle.
Suuremmilla paikkakunnilla lapset voivat liikkua julkisilla kulkuneuvoilla kouluihin ja harrastuksiin. Liikettä tulee kuin itsestään, kun kävellään bussipysäkille tai pääkaupunkiseudulla metroasemalle.
– Jos päivästä kuluu tunti tai pari pelkästään autossa istumiseen matkalla kouluun ja helposti toinen mokoma matkalla harrastuksiin, on helppo laskea, että iso osa arkea vietetään auton penkillä. Tämä puolestaan johtaa vääjäämättä vähäisempään omin voimin liikkumiseen, vähäisempään energian kulutukseen, jotka siis lisäävät todennäköisyyttä huonompaan kuntoon ja ylipainoon. Eli kyläkoulujen lopettamiset ja koulumatkojen pidentymiset ovat osa ongelmaa, Vasankari pohtii.
Oma liikkumisen tapa kaikille
Move-tilastoista käy ilmi, että joissain pienissä lappilaiskunnissa nuorten kunto on hyvällä tolalla. Esimerkiksi Ylitornion koulun viidesluokkalaisten tyttöporukka onnistui Move-testeissä erinomaisesti, sillä fyysisen toimintakyvyn kokonaistulos oli 15,4 prosenttia, kun se Lapin hyvinvointialueen viidesluokkalaisilla tytöillä on keskimäärin 39,1.
Ylitornion viidettä luokkaa opettava Timo Kunnari kertoo, että luokan oppilaista monet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa esimerkiksi voimistellen, sirkustellen, hiihtäen, ratsastaen tai lasketellen.
Myös liikuntaa opettavalle Kunnarille on tärkeää, että kaikki oppilaat löytävät koululiikuntatunneilta liikkumisen tavan, joka tuntuu itsestä mukavalta.
– Olemme kokeilleet monenlaisia erilaisia lajeja. Esimerkiksi tanssista ovat monet oppilaani innostuneet, hän mainitsee.
Porukassa on mukava liikkua
Move-testiä varten monet luokan tytöt myös innostuivat harjoittelemaan testiin kuuluvia lajeja, kuten vatsalihasliikkeitä, punnerruksia ja juoksua.
– Katsoimme videoilta testisuorituksia, joiden mukaan harjoittelimme lajeja, Lotta Pakisjärvi kertoo.
Kunnarin ja myös Ainiovaaran koulun viidesluokkalaisten mukaan liikuntaan motivoi porukassa tekeminen.
– Esimerkiksi ryhmäpelit ovat hauskempia, kun kaikki yrittävät täysillä, toteaa Amanda Tissari.
Ylitornion koululla on vuosia pidetty päivittäin noin tunnin mittainen tauko, jonka aikana koululaiset voivat osallistua koululla järjestettäviin kerhoihin.
Niitä järjestävät koulun lisäksi myös esimerkiksi ylitorniolaiset urheiluseurat.
– Ilman urheiluseurojen panosta kerhotarjontamme olisi paljon köyhempää, arvelee Ainiovaaran koulun rehtori Jouni Vuontisjärvi.