Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
MÖLNDAL Tässä on keskiluokkainen ruotsalaisperhe: isä Eric Malm ja äiti Signe Bremell sekä lapset Nike, 7, David, 5, ja Ester, 1,5.
He seisovat kotinsa edessä Göteborgin kyljessä sijaitsevassa Mölndalissa.
Ruotsalaisen lapsiperheen arki muistuttaa monin tavoin suomalaista, mutta erojakin löytyy. Niiden ansiosta ruotsalaiset voivat pärjätä suomalaisia paremmin myös tiukkoina aikoina.
Tässä jutussa tarkastelemme ruotsalaisia asuntolainoja, vanhempainvapaita ja harrastusmahdollisuuksia. Ne tekevät taloudenpidon länsinaapurissa joustavaksi ja jättävät joka kuukausi enemmän rahaa käteen Suomeen verrattuna.
Ruotsin ”ikuisissa” asuntolainoissa lyhennykset ovat pieniä
Kun Malmin ja Bremellin perhe neljä vuotta sitten osti omakotitalonsa, näytti taloustilanne toisenlaiselta.
Ruotsissa asuntovelallisten korkomenot ovat kohonneet Suomea enemmän. Malmin perheessä korko on noussut lainanottohetken 1,3 prosentista nykyiseen 4,7 prosenttiin.
Suurempi eroa Suomeen verrattuna on kuitenkin lainojen lyhentämisessä.
Ruotsalaisten pitää lyhentää lainaa vain siihen saakka, kunnes puolet asunnon arvosta on maksettu. Asuntolainat ovat myös hyvin pitkiä, ja pakolliset lyhennykset ovat pienempiä kuin Suomessa.
Ruotsin lähes ikuiset ja kuukausitasolla edulliset lainat jättävät rahaa muuhun elämään – kuukausittaisiin menoihin tai sijoittamiseen. Toisaalta kun asuntolainat ovat pitkiä ja korkotaso korkea, ruotsalaiset maksavat tavallisesti paljon enemmän korkoja kuin suomalaiset.
Sen jälkeen kun ruotsalaiset ovat maksaneet asunnon arvostaan puolet, moni maksaa kuukausittain enää pelkkiä korkoja.
Kuvaavaa on, että Eric Malm ei aluksi edes ymmärrä koko kysymystä asuntolainan pituudesta. Laina-ajalle kun ei ole Ruotsissa samanlaista merkitystä kuin meillä.
Ruotsin vanhempainvapaamalli joustaa perheiden tarpeeseen
Ruotsissa valtio maksaa vanhempainpäivärahaa hieman avokätisemmin kuin Suomessa.
Todellinen etu syntyy kuitenkin siitä, että ruotsalaiset työnantajat maksavat suomalaisia useammin ja pidempään korvausta lapsen vanhemmille vanhempainpäivärahan päälle.
Vieläkin merkittävämpää on kuitenkin se, että Ruotsin vanhempainvapaamalli on paljon suomalaista joustavampi.
Malmin ja Bremellin perheen vanhemmat päättivät kummatkin nostaa yhdeksän kuukauden ajan valtion maksamaa vanhempainpäivärahaa vain viitenä päivänä viikossa. He halusivat näin pidentää kotona olemista kuopuksensa Esterin kanssa.
Tämänkin jälkeen perheelle jäi vielä säästöön vanhempainvapaapäiviä. He voivat käyttää niitä esimerkiksi perheen yhteisiin lomiin, kunnes Ester täyttää 12 vuotta.
Suomen elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus on ottanut joustoihin mallia Ruotsista. Malmin ja Bremellin perheen kaltainen järjestely olisi tuskin meillä mahdollinen.
Suomessa vanhempainpäivärahan ja -vapaan erottaminen toisistaan ei lähtökohtaisesti onnistu, vaikka työnantajan kanssa voidaankin neuvotella erityisjärjestelyistä. Vanhempainvapaita saa Suomessa käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Lapsi pääsee Ruotsissa harrastamaan halvemmalla
Malmin ja Bremellin perheessä kaksi vanhinta lasta pelaa jalkapalloa. Tämän lisäksi esikoinen Nike käy tanssitunneilla ja keskimmäinen David uimakoulussa.
Kun tarkastelee ruotsalaisperheen menoja, silmään pistää harrastamisen huokeus. Lasten säännöllisiin harrastuksiin kuluu vain reilut 40 euroa kuukaudessa.
Etenkin jalkapallon harrastaminen seurassa voi Suomessa olla huomattavasti Ruotsia kalliimpaa.
Nike harrastaa tanssia Göteborgin Kulturskolanissa.
Samanlaisia, julkisesti tuettuja kulttuurikouluja toimii ympäri Ruotsia. Niissä lapset ja nuoret voivat harrastaa edullisesti soittamista, näyttelemistä, kuvataidetta ja muita kulttuuriharrastuksia.
Myös ruotsalaiset joutuvat nipistämään kuluista
Talouden mittareilla Ruotsi on ollut perinteisesti Suomea vahvempi.
Viime vuonna länsinaapurin talous bruttokansantuotteessa mitattuna kuitenkin notkahti ennustuksen mukaan hieman Suomea enemmän. Taloutta Ruotsissa rasittaa muun muassa kruunun heikko kurssi, joka pitää inflaation korkealla.
Menojen kasvu on saanut ruotsalaisperheen laskemaan rahojaan tarkemmin. He eivät ole kuitenkaan joutuneet nipistämään tärkeiksi koetuista asioista, kuten jokavuotisesta laskettelulomasta.
Tällä videolla Signe Bremell kertoo, kuinka perhe on onnistunut säästämään inflaation ja korkojen nousun paineessa.
Juttua varten on haastateltu Kelan erikoisasiantuntijaa Anneli Miettistä ja Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajaa Jussi Pajalaa.
20.1.2024 klo 9.50 Korjattu asuntolainojen vertailua selittävään faktalaatikkoon asunnon hinta oikeaksi.