Voimisteluharjoituksiin halutaan paikalle vähintään yksi täysi-ikäinen, joka viime kädessä kantaa vastuun hätätilanteissa. Näin linjaa Suomen Voimisteluliitto, joka uudistaa toimintaansa lasten oikeuksien pohjalta ja samalla pehmentää valmennus- ja lajikulttuuria.
Nuoret, alaikäiset valmentajat ovat monessa urheilulajissa tuttu näky ja ennemminkin sääntö kuin poikkeus, myös voimistelussa. Jatkossa harjoituksissa on liiton mukaan kuitenkin hyvä olla nuoren valmentajan lisäksi aikuinen.
– Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Täytyy muistaa, että nuoret ohjaajat ovat itse vielä lapsia. Emme halua, että nuorilla on liian iso vastuu tai vastuuta asioista, joita he eivät ole valmiita ottamaan vastaan, toteaa lasten liikunnan päällikkö Liisa Lappalainen Suomen Voimisteluliitosta.
Muutoksilla suojellaan myös Joensuun Katajan Venny Ylimartimoa. 16-vuotias huippuvoimistelija toimii myös pienten lasten valmentajana.
– Kuulostaa ihan hyvältä, että yli 18-vuotias on siellä salissa samaan aikaan. Pystyy kysymään apua, jos sattuu jotain yllättävää tai tulee vaaratilanteita.
Yllättävä ja alaikäisen vastuulle liian vaikea tilanne voi olla esimerkiksi tulipalo, ulkopuolisen henkilön ilmaantuminen kutsumatta tai voimistelijan loukkaantuminen.
– Telinevoimistelun ei pitäisi olla hirveän vaarallista, jos treenaa turvallisissa olosuhteissa ja tekee sellaisia liikkeitä, jotka osaa ja joihin on saanut luvan, tuumaa Ylimartimo.
Taustalla voimistelun maine ja tarve uudistaa lajikulttuuria
Suosittu harrastus on kärsinyt huonosta maineesta, johon liittyy mielikuvia pakottamisesta, hurjista harjoitusmääristä, korkeista hinnoista ja harrastamisen varhaisesta lopettamisesta. Ongelmista on uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat.
Nyt voimistelun valmennuskulttuuria on tarkoitus muuttaa lapsilähtöisemmäksi.
– Mietimme isolla skaalalla kaikkea alle 12-vuotiaiden toimintaa. Taustalla on lasten voimistelun strategiatyö, jossa kiinnitetään huomiota kilpailuun ja esimerkiksi jopa musiikkiin, jota pienempien kilpailuissa soitetaan, kertoo Liisa Lappalainen.
Joensuulainen kahden voimistelijan äiti Hanna Ruusuvuori ei tunnista ikäviä mielikuvia. Harrastus on ollut turvallinen ja luottamus valmentajiin on korkealla.
Perheen kolmesta lapsesta voimistelua harrastaa tällä hetkellä kaksi: 11-vuotias Heidi ja 9-vuotias Tuomas.
– Ei ole kyllä oikeastaan mietityttänyt tai ollut mitään. Ihan turvallisin mielin olen voinut tuoda lapset treeneihin. Täällä on asiat hoidettu hyvin.
Yhteistyö valmentajien kanssa on toiminut perheen näkökulmasta hyvin. Luottamus on säilynyt.
– Heidi putosi joskus puomilta, siitä tuli viestiä valmentajilta. Kyynärpää murtui, mutten koe, että se olisi johtunut valmentajasta tai valmentajan taidoista.
Alaikäisten valmentajien määrässä alueellisia eroja
Voimistelussa alaikäisten valmentajien määrässä on alueellisia ja seurakohtaisia eroja. Ohjaajapulaa voi olla etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Liitossa uutta suositusta ei kuitenkaan pidetä ongelmallisena.
– Emme usko, että tämä suositus vaikeuttaa toimintaa. Riittää, että paikalla on täysi-ikäinen, jonka ei ole pakko olla valmentaja, toteaa Liisa Lappalainen.
Joensuun Katajassa valmentajatilanne ja valmentajien ikähaitari on hyvä. Seura selviää Voimisteluliiton suosituksista pienellä hienosäädöllä.
– Teimme keväälle muutoksia ryhmiin ja niiden valmentajiin. Meillä on luojan kiitos paljon näitä täysi-ikäisiä valmentajia, että saadaan ryhmät pyöriteltyä ja homma toimimaan, toteaa Emmi Väänänen, joka on Joensuun Katajan valmentaja ja seuran telinevoimistelun lajivastaava.
Emmi Väänäsen mielestä uudistus on vain positiivinen juttu.
– On hyvä, että meillä on täysi-ikäinen valmentaja paikalla. Saamme samalla koulutettua nuorempia valmentajia.