Venäjä voi pyrkiä valtaamaan pieniä alueita rajanaapureistaan, kun se Ukrainan sodalta kykenee.
Näin uskoo brittiläinen ilmavoimien ja teknologian tutkimukseen erikoistunut professori Justin Bronk.
Bronk arvioi Ylelle, että Venäjä tuskin pyrkisi ja pystyisi valtaamaan kokonaisia valtioita. Sen sijaan se voisi pienillä aluevaltauksilla yrittää horjuttaa Nato-maiden uskoa yhteisen puolustuksen toimimiseen ja saada siten vaikutusvaltaa naapuriensa politiikkaan.
Suomessa virisi iso keskustelu Venäjän hyökkäyksen uhkasta sen jälkeen, kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kehotti maanantaina reserviläisiä olemaan elämänsä kunnossa vuoden päästä.
Soitimme Britanniaan saadaksemme uhkasta arvion tutkijalta Suomen ulkopuolelta. Bronk työskentelee professorina arvovaltaisessa puolustuksen ja turvallisuuden ajatushautomossa nimeltä Royal United Services Institute.
Bronkin mukaan Venäjän sotilaallinen uhka Nato-maille on vielä alhainen sen Ukrainassa käymän sodan vuoksi. 3–5 vuoden päästä riski on todellinen, hän sanoo.
Paljon riippuu Ukrainasta, Kiinasta ja Yhdysvaltain vaaleista
Bronk toteaa, että se, milloin ja missä määrin Venäjä on uhka muille Euroopan maille, riippuu muun muassa siitä, miten Ukrainan sodassa käy. Ja se puolestaan riippuu siitä, pystyykö länsi jatkamaan ase- ja ammustoimituksia Ukrainalle.
Mitä pitempään Ukraina kykenee taistelemaan, sitä kauemmin kestää ennen kuin Venäjästä muodostuu uhka muille.
– Kaikissa skenaarioissa Venäjän sotilaallinen uhka edellyttäisi myös sitä, että Yhdysvallat on joko poliittisesti haluton tai sillä ei olisi kapasiteettia tulla nopeasti Euroopan tueksi, hän huomauttaa.
Alla vertaillaan eri maiden sotilasbudjetteja. Mukaan on otettu budjettiesitykset miljardeissa euroissa. Toteutuneet menot ovat voineet kasvaa lisäbudjeteissa.
Yhdysvaltain kapasiteettia voisi sitoa muun muassa se, jos sen ja Kiinan välillä syntyisi selkkaus Tyynellämerellä. Yhdysvaltain halukkuuteen vaikuttaa puolestaan se, ketkä pitävät maassa valtaa.
– Venäjä on täysin tietoinen siitä, että suurin voitto, minkä se voi saavuttaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on, jos Donald Trump tai ylipäätään republikaanit ovat Valkoisessa talossa. Kun katsoo Ukrainan apupakettia koskevaa kiistaa, ymmärtää, miksi he ajattelevat niin, Bronk sanoo.
Bronkin mielestä Venäjän ei tule saada Ukrainassa käymäänsä sotaan ratkaisua, joka saa sen uskomaan, että länsi on haluton taistelemaan.
Venäjä haluaa päästä eroon Natosta
Bronk uskoo, että Venäjän mahdollinen uhka kohdistuu Nato-maista nimenomaan rajanaapureihin. Hän ei usko, että Venäjä pyrkisi kuitenkaan valloittamaan niitä.
– Suurempi riski on, että Venäjä pyrkisi valtaamaan pienen alueen jonkin Nato-maan rajalta, mutta niin pienen, etteivät muut Nato-maat tulisi nopeasti apuun sotilaallisesti.
Hänen mukaansa Venäjän tavoite on päästä eroon Natosta keskeisenä organisaationa, jonka kanssa sen täytyy toimia.
– Jos Venäjä pystyisi valtaamaan pieniä alueita ilman, että muut Nato-maat tulisivat hätiin, se pystyisi osoittamaan, että Naton (yhteisen puolustuksen perustana oleva) artikla viisi ei ole uskottava. Silloin Venäjä saavuttaisi tavoitteensa.
Bronkin mukaan rajanaapureiden olisi silloin tehtävä Venäjän kanssa kahdenvälisiä sopimuksia välttääkseen suurempaa uhkaa. Näin Venäjä saisi mitä haluaa, eli sotilaallisella uhkailulla vahvan sananvallan naapuriensa politiikkaan, Bronk arvelee.
Hän korostaa, että Venäjä ei pysty saavuttamaan tätä niin kauan kuin artikla viisi on uskottava.
”Suomi ja Puola olisivat vaikeita kohteita”
Bronk ei usko, että Suomi olisi todennäköisin ensimmäinen kohde, jos Venäjä päättäisi edellä kuvatun skenaarion mukaisesti ryhtyä sotilaallisiin toimiin jotakin Nato-maata vastaan.
– Suomella on kokoonsa nähden vahva armeija, ja se on säilyttänyt vuosikymmenien ajan esimerkiksi vahvan koulutuksen ja mobilisaatiokyvyn puolustautuakseen mahdollista Venäjän aggressiota vastaan, Bronk toteaa.
Alla vertaillaan eri maiden maavoimia. Global Firepowerin mukaan näistä kokonaisvahvuusluvuista on todellisuussa noin 20 prosenttia on poissa käytöstä esimerkiksi huollon takia.
Samoin Puolan valitsemista välittömäksi kohteeksi Bronk pitää epätodennäköisenä, koska maa on kasvattanut nopeasti sotilaallista vahvuuttaan.
Todennäköisempi kohde olisi hänen mukaansa jokin Baltian maa, ehkä Latvia. Aiemmin Viro olisi voinut olla kohde, jonka Venäjä yrittäisi eristää, mutta Suomen Nato-jäsenyyden ansiosta se ei ehkä ole enää niin todennäköistä, Bronk sanoo.
– Latvialla on enemmän kitkaa venäjänkielisen väestönsä kanssa, joten siellä riski olisi ehkä Baltian maista suurin. Mutta riski koskee myös muuta Itä-Eurooppaa, Bronk arvioi.
Hän toteaa, että ironista kyllä, kohde voisi olla myös Unkari, joka Viktor Orbánin johdolla suhtautuu avoimen vihamielisesti suureen osaan Nato-politiikasta.
– Muut maat voisivat kokea vaikeaksi mobilisoida poliittista tukea Unkarin puolesta.
Poliittinen valmius ilman kykyä on merkityksetön
Bronkin mukaan Eurooppa olisi hyökkäyksen sattuessa nykytilanteessa vaikeuksissa, jos Yhdysvallat ei pystyisi tai haluaisi tulla apuun.
Bronk patistaakin Eurooppaa investoimaan nopeasti puolustukseen. Hän huomauttaa, että poliittinen halu puuttua hyökkäykseen liittolaista vastaan on kytköksissä sotilaalliseen kykyyn.
– Poliittinen valmius ilman kykyä on merkityksetön. On myös helpompaa saada aikaan poliittista halua, jos on kapasiteettia.
Alla vertaillaan eri maiden ilmavoimia. Global Firepowerin mukaan näistä kokonaisvahvuusluvuista on noin 25 prosenttia poissa käytöstä esimerkiksi huollon takia.
Bronk huomauttaa, että Naton artikla viidessä ei sanota, että muut maat vastaavat sotilaallisesti hyökkäykseen yhtä liittolaista vastaan.
– Jäsenmaissa oletetaan, että vastaus on sotilaallinen, mutta se edellyttää kapasiteettia. Pitkään on luotettu siihen, että Yhdysvallat puolustaa.
Hän arvioi, että apuun tulisi ensin pieni ryhmä halukkaita Nato-maita, koska koko Natossa konsensuksen saavuttaminen ja yhteisestä toimintatavasta päättäminen vievät aikaa.
Hänen mukaansa Nato-maat alkavat hitaasti tunnustaa, että niiden on vahvistettava sotilaallista kapasiteettiaan. Nopeimmin tämä on tapahtunut Itä-Euroopassa.
Puola ryhtyi toimeen yli vuosi sitten, ja tuloksia alkaa näkyä. Baltian maat ymmärtävät, mutta koska ne ovat niin pieniä, ne eivät voi laajasti vaikuttaa kokonaisuuteen.
– Suomi tajuaa asiat laajasti, koska ei koskaan lakannut ymmärtämästä Venäjää, Bronk toteaa.
Sen sijaan hän ei usko, että sanoma on vielä mennyt perille monissa Länsi- ja Etelä-Euroopan maissa.
Entä miten huolissaan Bronk on siitä mahdollisuudesta, että Donald Trump voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit?
– Hyvin huolissani. Jos se tapahtuisi, se olisi katastrofi.
Päivä haastattelun jälkeen Yhdysvaltain kongressi hyväksyi lain, jonka mukaan presidentti ei voi yksin päättää Natosta irtautumisesta.
Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kehotus reserviläisille olla vuoden päästä elämänsä kunnossa herätti keskustelua Venäjän uhasta:
Katso A-Talkin keskustelu aiheesta:
Täsmennetty 16.12. klo 13.30: Puolustusbudjetit on esitetty grafiikassa miljardeina euroina. Poistettu 16.12. klo 15.11 laivastojen kokoa kuvaava grafiikka siinä ilmenneiden numeroepätarkkuuksien vuoksi.