Suomen ja Yhdysvaltojen solmima puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) on näillä näkymin viimeinen lenkki Suomen puolustuksen vahvistamisessa ulkomaiden avulla.
Kaksi muuta turvallisuutta tuovaa kansainvälistä sopimusta ovat EU-jäsenyys ja Natoon liittyminen. Naton vahvimmalla valtiolla Yhdysvalloilla on vastaava puolutusyhteistyösopimus useimpien Naton itäreunan valtioiden kanssa ja pian myös kaikkien Pohjoismaiden kanssa.
Sopimus on tehty, jotta Yhdysvallat voisi puolustaa Suomea. Suomi laskee, että jo sopimuksen olemassaolo estää mahdollisen hyökkäyksen.
Yhdysvallat ei tee puolustusyhteistyösopimuksia hyvää hyvyyttään, vaan ne palvelevat sen omia turvallisuusintressejä.
Jatkossa se voi suunnitella joukkojensa kuljettamista ja toimintaa läpi Pohjoismaiden ja lähes koko Naton Itärajalla. Suomi tiedostaa tämän, ja hallituksen ja puolustusvoimien mielestä hyöty on molemminpuolinen.
Sopimus on kuitenkin vasta alku, sillä paperissa on puitteet tulevalle yhteistyölle. Myöhemmin sovitaan, millaisia joukkoja Suomeen tulee ja milloin. Myös se on vielä auki, kuinka paljon Yhdysvaltojen sotilaita Suomessa olisi, ja olisiko heitä täällä jatkuvasti.
Tänään julkaistu sopimus on käytännönläheinen paperi. Siinä maat ovat sopineet, miten Yhdysvaltojen joukot tulevat Suomeen, missä ja miten ne täällä toimivat. Sotilaat voivat esimerkiksi kulkea tänne ilman passia ja viisumia. Sopimus kertoo myös, että joukkojen posti voidaan leimata yhdysvaltalaisilla postileimoilla.
Samassa paperissa on myös isoja periaatteellisia ratkaisuja: kun joukot varastoivat täällä esimerkiksi aseita, niiden on noudatettava Suomen lakeja ja velvoitteita. Nykylain mukaan ydinaseita Suomessa ei voi säilyttää.
Mutta kuten Suomen Nato-sopimuksessa, ydinaseita ei sinänsä mainita paperissa. Näin Suomi jättää auki mahdollisuuden, että tilanne voi joskus olla toinen.
Sopimus itsessään on merkittävä linjanmuutos siihen, miten Suomi on tähän asti toiminut toisen valtion sotilaiden kanssa. Jatkossa Yhdysvaltain joukot voivat käyttää Suomen alueita ja säilyttää täällä esimerkiksi aseita.
Ulko- ja puolustusministeriön mukaan sopimus ei silti loukkaa Suomen itsemääräämisoikeutta. Onhan sopimus tehty vapaaehtoisesti, eikä sen nojalla tapahdu mitään, mikä ei Suomelle käy.
15 sotilasaluetta avataan myös Yhdysvaltojen joukoille. Alueiden valintaa on ohjannut muutama periaate:
Alueisiin kuuluvat kaikki Suomen lennostot ja ilmasotakoulu. Ilmapuolustuksessa maat operoivat myös samalla kalustolla, parin vuoden päästä Suomeen saapuvilla F35-hävittäjillä.
Sotilasalueita on myös kattavasti etelän Russaröstä ja Upinniemestä pohjoiseen Ivaloon. Myös Suomen suurin varuskunta Kymenlaakson Vekaranjärvellä aukeaa Yhdysvalloille. Yhteiskäytössä olevia alueita on käytännössä joka puolella Suomea.
Arktisten alueiden sotilaallinen merkitys kasvaa. Siksi Yhdysvallat on kiinnostunut kehittämään arktista osaamistaan, ja listalta löytyy esimerkiksi Sodankylän jääkäriprikaati, Rovajärven ampuma-alue ja jo mainittu Ivalo.
Merellisistä alueista listalla on esimerkiksi Upinniemi sekä Raasepori ja Syndalen. Niillä voi harjoitella esimerkiksi merivoimien erikoisjoukot.
Ennakkoon kiinnostavimpia kohtia sopimuksessa ovat tilat tai alueet, joihin vain Yhdysvalloilla on pääsy. Puolustusministeriö haluaa riisua asian ympäriltä salaperäisyyttä: käytännössä kysymys on siitä, kenen avainkortilla pääsee mistäkin ovesta. Jos Yhdysvallat haluaa rajata pääsyn johonkin tilaan, se sopii tästä Suomen kanssa. Suomi taas voi itse päättää, mille alueille Yhdysvallat sotilasalueilla pääsee ja mihin ei.
Puolustusministeriön mukaan kaikille alueille ei välttämättä tule joukkoja. Toisaalta joukot voivat harjoitella muuallakin.
Ukrainan sota on mullistanut Suomen puolustuksen kansainvälisen ulottuvuuden, kun liittoumattomuudesta on luovuttu. Kun Yhdysvallat ja Suomi allekirjoittavat DCA-sopimuksen ensi viikolla Washingtonissa, Suomi on niin tiiviisti liittoutunut läntiseen puolustukseen kuin on mahdollista. Muutokset on tehty, jotta Suomi olisi turvassa Venäjältä.
Tulevaisuus on aina epävarma, mutta ainakin Suomi on tehnyt parhaansa liittoja solmiessaan.